Lakisääteiset saalisilmoitukset on helpointa tehdä sähköisen Oma riista -palvelun kautta.

Uuden saalisilmoituspykälän mukaan saaliiksi saadusta riistaeläimestä on tehtävä saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle, jos riistaeläinlajin metsästyksen kestävyyden varmistaminen tai metsästyksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään, mistä riistaeläinlajista saalisilmoitus on tehtävä, sekä ilmoituksen muodosta, sisällöstä ja ilmoituksen tekemisen määräajasta.

7. elokuuta 2017 alkaen, saalisilmoitusvelvollisuus koskee aikaisemman metsäkauriin lisäksi myös, villisikaa, hilleriä ja metsähanhea. Saalisilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa eläimen pyydystämisestä. Ilmoituksen voi tehdä sähköisen Oma riista -palvelun kautta tai Suomen riistakeskuksen vahvistamalla lomakkeella.

Metsäkauriin ja villisian osalta kyse on tarkoituksenmukaisen metsästyksen varmistamisesta saalismäärän ja siitä lasketun kanta-arvion perusteella. Hilleri on puolestaan taantunut riistalaji, josta tehdään vain satunnaisia havaintoja. Metsähanhi on myös taantunut riistalaji ja sen kansainvälinen hoitosuunnitelma edellyttää saalisilmoitusta. Lisäksi on todettu, että harvalukuisten riistasaalislajien osalta Luonnonvarakeskuksen 5 000 metsästäjälle vuosittain lähetettävä saaliskysely ei anna riittävän tarkkoja tietoja saaliista. Metsästyksen kestävyyden varmistaminen edellyttää nykyistä tarkempia ja kattavampia saalistietoja.

Saalisilmoitus on tehtävä Suomen riistakeskuksen vahvistamalla lomakkeella tai sähköisen Oma riista -palvelun kautta seitsemän vuorokauden kuluessa eläimen pyydystämisestä. Saalisilmoituksesta on käytävä ilmi metsästäjän nimi ja metsästäjänumero, pyydystettyjen eläinten määrä ja laji, pyyntiajankohta sekä pyyntipaikkatieto, jossa riistaeläin on saatu saaliiksi. Lisäksi saalisilmoituksesta on käytävä ilmi villisian ja metsäkauriin osalta sukupuoli ja arvio iästä.

Lisäksi pakollisen saalisilmoituksen ohessa voidaan kerätä vapaaehtoisesti annettavia lisätietoja. Kerättävät lisätiedot voivat olla metsästyksen kestävyyden varmistamiseen ja tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen liittyviä asioita. Näiltä osin voidaan esimerkiksi kysyä, oliko saaliiksi saatu metsähanhi taigametsähanhi. Tai saatiinko villisika saaliiksi ruokintapaikalta? Tai saatiinko metsäkauris saaliiksi metsästysseuran alueelta?

Pyyntilupaan ja hirvieläimen pyyntilupaan liittyvä ilmoitusvelvollisuus
Metsästysasetuksen 9 §:ään liittyvät saalisilmoitukset on aiemmin tehty riistanhoitoyhdistykselle. Jatkossa nämä saalisilmoitukset toimitetaan riistanhoitoyhdistysten sijasta Suomen riistakeskukselle Suomen riistakeskuksen vahvistamalla lomakkeella tai sähköisen Oma riista -palvelun kautta. Säännöksellä puretaan osaltaan riistanhoitoyhdistyksille koitunutta hallinnollista taakkaa.

Pykälän mukaan saalisilmoitusvelvollisuus koskee peltopyytä muualla kuin Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa sekä euroopanmajavaa ja itämeren norppaa. Lisäksi säännös koskee pyyntiluvanvaraisia hirvieläimiä.

Lisäksi saalisilmoitusten sisältöjä täsmennetään. Jatkossa entisen saalisilmoituksen tietojen lisäksi on velvollisuus ilmoittaa eläimen ampujan nimi ja metsästäjänumero. Lisäyksellä yhdenmukaistetaan saalisilmoituksessa ilmoitettavia tietoja vastaamaan muita lakisääteisiä saalisilmoituksia. Lisäksi yhdenmukaistaminen osaltaan helpottaa sähköisten palveluiden kehittämistä riistahallinnon Oma riista -asiointipalvelussa.

Ainoana poikkeuksena olisi peltopyy, jonka pyyntiluvanvaraisen metsästyksen osalta ampujan nimeä tai metsästäjänumeroa ei tarvita jatkossakaan, vaan pyyntiluvan saajan tiedot riittävät.