Metsäkauriin metsästykseen ei vaadita nykyisin Suomen riistakeskukselta haettavaa pyyntilupaa, vaan pyynti on mahdollista, kun henkilöllä on voimassa oleva metsästyskortti ja lupa metsästää metsäkaurista tietyllä alueella. Saadusta saaliista on kuitenkin ilmoitettava seitsemän vuorokauden kuluessa Suomen riistakeskukselle. Saalisilmoitus tehdään joko sähköisen Oma riista -palvelun kautta tai perinteisellä paperilomakkeella Suomen riistakeskukselle.

Metsäkaurispukki lumisessa metsässä
Riistakamera on oiva apuväline eläinten kulkureittien ja -aikojen selvittämisessä. Kuva: Asko Hämäläinen

Metsäkaurista saa ampua vain sellaisella luotiaseella, jonka patruunan luodin paino on vähintään 3,2 grammaa ja osumaenergia 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 800 joulea. Metsäkaurista rihlatulla luotiaseella metsästettäessä ampujana saa toimia ainoastaan se, joka on suorittanut metsästyslain 21 §:ssä tarkoitetun ampumakokeen. Metsäkaurista voi metsästää myös haulipatruunalla, ns. täyteisellä ladatulla haulikolla sekä metsästysjousella.

Jos jousiasetta käytetään metsäkauriin ampumiseen, nuolessa on käytettävä leikkaavaa kärkeä, jonka halkaisija on vähintään 22 millimetriä. Riistaeläimen ampumiseen saa käyttää vain sellaista jousiasetta, jonka jännittämiseen tarvittava voima on vähintään 180 newtonia (noin 40,5 paunaa). Metsäkaurista jousella metsästävän metsästäjän on suoritettava jousiampumakoe ennen pyyntiä.

Metsästys ajavilta koirilta

Metsäkaurista saa metsästää ajavaa koiraa käyttäen vain syyskuun viimeisestä lauantaista 31.1. saakka. Metsäkauriin metsästyksessä ei saa käyttää kytkemättömänä sellaista ajavaa koiraa, jonka säkäkorkeus on yli 39 senttimetriä, joten sitä metsästetään lähinnä ajavia mäyräkoiria apuna käyttäen. Koira päästetään hakuun metsästysalueella, josta oletetaan löytyvän toivottua riistaa. Koiran tehtävänä on etsiä riistan yöllinen jälki ja seurata sitä hajuaistinsa avulla. Eläimen lähtiessä liikkeelle koiran tulee ilmaista hajun voimistuminen haukkumalla. Metsästäjät asettuvat oletetuille kulkureiteille ja pyrkivät ampumaan saaliseläimen, jota koira seuraa haukkumalla.

Passipaikan valinnassa on tärkeää, että eläin ei havaitse metsästäjää liian aikaisin. Metsästäjällä tulee kuitenkin olla riittävän avoin ampumasektori, jolloin eläimen ampumiseen jää riittävästi aikaa. Kun passipaikaksi valitaan muuta maastoa korkeampi kohta, eläin ei havaitse metsästäjää tai aseen nostamista niin helposti ja ampuminen voidaan suorittaa turvallisesti alaviistoon maata kohti.

Vahtimismetsästys

Vahtimis- tai kyttäysmetsästys tarkoittaa riistaeläimen odottamista saapuvaksi joko sen luontaiselle tai järjestetylle ruokailupaikalle. Pyynti voidaan toteuttaa myös odottamalla eläintä sen luontaisella kulkureitillä. Tämä metsästysmuoto vaatii harrastajaltaan metsästettävän eläimen elintapojen ja metsästysalueen maaston tuntemista. Metsästäjän tulee tietää, mistä suunnasta riistaeläin oletettavasti saapuu alueelle, ja asettua sen mukaan vahtimaan tuulen alapuolelle, hyvän ampumaetäisyyden päähän. Riistakamera onkin oiva apuväline eläinten kulkureittien ja -aikojen selvittämisessä.