Vesilintujen metsästysajat 2023 (riista.fi)
Metsästyksen järjestäminen


- Metsästys rauhoitettu rehevällä lintuvedellä kokonaan, mutta sallittu ympäröivillä alueilla. Rauhoitetut alueet keräävät lintuja, jotka pystyvät levähtämään ja ruokailemaan niillä ilman häirintää. Kyseiset linnut liikkuvat ja käyvät ruokailemassa myös ympärillä olevilla lampareilla ja pelloilla, joissa metsästys on sallittua. Näin linnuilla on metsästyksestä huolimatta aina rauhallinen oleskelupaikka, jolloin linnut pysyvät alueella pidempään.
- Metsästys noin 10 päivän välein. Linnut kestävät alueella pidempään, kun niitä häiritään metsästämällä harvakseltaan. Metsästys rauhoituksen jälkeen on kuin uusi aloitus.
- Alkusyksyn rauhoitus – metsästys käynnistyy 1.9. Alue kerää lintuja ympärillä olevilta alueilta, joissa metsästys alkaa 20.8.
- Metsästys vuoroviikoin tai porrastetusti eri alueiden välillä. Tämäkin vaihtoehto tarjoaa linnuille aina jonkin rauhallisen alueen, jossa ne voivat levähtää ja ruokailla häiriöttä.
- Metsästys vain tiettyinä viikonpäivinä, esimerkiksi kaksi päivää viikossa. Lintujen häirintä vähenee, jolloin ne kestävät paremmin alueella. Tosin muutamien päivien häiriöttömät jaksot ovat yleensä liian lyhyitä pitämään sorsat alueella, joten metsästys noin 10 päivän välein on suositeltavampi vaihtoehto.
- Saaliskiintiö päivälle (esim. 2−5 lintua/päivä) tai koko syksylle (esim. 20 lintua/metsästäjä/syksy). Oikein mitoitettu kiintiö poistaa ylisuuret päiväkohtaiset saaliit parantaen metsästyksen kestävyyttä. Kiintiöt voidaan laatia lajeittain, jolloin metsästystä pystytään kohdistamaan runsaslukuisiin lajeihin. Kiintiöiden huono puoli on, etteivät ne yksistään tarjoa linnuille rauhallisia alueita. Soveltuu käytettäväksi yhdessä ajallisten rauhoitusten kanssa.
- Panosten määrän rajoittaminen (esim. 10 panosta/metsästäjä/päivä). Panosmäärän rajoittamisen hyvä puoli on, että vähät panokset säästetään hyviin ampumatilanteisiin. Näin ylipitkät ampumamatkat karsiutuvat pois, jolloin haavakoiden määrä vähenee. Tämänkin rajoituksen huono puoli on, ettei se yksistään tarjoa linnuille rauhallisia alueita. Soveltuu käytettäväksi yhdessä ajallisten rauhoitusten kanssa.
Taantuvat riistavesilinnut ja niiden metsästys
Moni Suomessa metsästettävä vesilintulaji on taantunut viime vuosina. Rehevillä lintuvesillä viihtyvistä riistavesilinnuista Suomen pesimäkanta on vähentynyt selvästi jouhisorsalla, haapanalla, heinätavilla, puna- ja tukkasotkalla sekä nokikanalla. Näiden lisäksi myös moni merensaaristossa esiintyvä laji on taantunut viime vuosina. Metsästettävistä merisorsista ovat taantuneet seuraavat: alli, haahka sekä tukka- ja isokoskelo. Nokikana on kokonaan rauhoitettu 1.8.2023 alkaen kolmen vuoden määräajaksi.



Hanhien metsästys

Merihanhi on rauhoitettu rannikkomaakuntia lukuun ottamatta, jotta laji leviäisi myös sisämaahan. Rannikollakin kanta on paikoin harva. Tällöin metsästäjien kannattaa miettiä, kannattaako metsästystä aloittaa ensimmäisten merihanhiparien ilmestyttyä alueelle.
Merihanhen osalta on lisäksi huomattava, että lajin sisämaahan leviämisen edistämiseksi lajille on vuosille 2020−2023 asetettu kahden (2) linnun vuorokausikiintiö, se on kokonaan rauhoitettu sisämaassa sekä 10.8-20.8 klo 12 aikana tapahtuvassa peltopyynnissä on ravintohoukuttimen, eli mm. jyväruokinnan käyttö kielletty.
Metsähanhen metsästyksen tulevaisuus
Suomessakin pesivä metsähanhen alalaji, taigametsähanhi, taantui vuosituhannen alussa voimakkaasti. Tästä syystä metsähanhen metsästystä rajoitettiin vuodesta 2011 alkaen ja se asetettiin metsästyskieltoon vuonna 2014. Taantuman vuoksi taigametsähanhen suojelustatus Afrikan-Euraasian vesilintujen suojelusopimuksessa tiukkeni, ja metsästys oli mahdollista vain osana kansainvälistä hoitosuunnitelmaa ja muuttoreitin tason metsästyssäätelyä, millä turvataan metsästyksen kestävyys. Kansainvälinen hoitosuunnitelma hyväksyttiin 2015 ja toimeenpano aloitettiin 2016. Suomi avasi runsaslukuiseen tundrametsähanheen kohdistuvaa metsästystä vuonna 2017 rajatulla alueella maan kaakkoisosassa, ja 2019 aluetta laajennettiin.
Muuttoreitin, ja erityisesti Suomen, metsästysrajoitusten ansiosta taigametsähanhikanta lähti kasvuun. Kesällä 2020 voitiin todeta taigametsähanhen keskisen kannanhoitoalueen saavuttaneen tavoitekannan, eli 60-80 000 lintua keväällä. Tämän ansiosta voidaan lähteä vaiheittain avaamaan myös taigametsähanheen kohdistuvaa metsästystä. Vuonna 2023 metsästys on sallittu Lapin maakunnassa 20.8 klo 12 – 27.8. Metsästys on kuitenkin kielletty pellolla ja valtatie E8 merenpuoleisella alueella sekä Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Sen lisäksi tänä vuonna metsästys on sallittu Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa Iin, Muhoksen, Kuusamon, Oulun, Pudasjärven, Utajärven, Taivalkosken ja Vaalan kunnissa, mutta Iin ja Oulun kunnissa metsästys on kielletty valtatie E8:n merenpuoleisilla alueilla sekä Muhoksen, Oulun, Utajärven ja Vaalan kunnissa valtatie 22:n etelänpuoleisia alueilla. Pohjois-Suomen pesimäalueen metsästyksessä metsähanhia ei saa metsästää pelloilla eikä käyttää metsästyksessä keinotekoista ravintohoukutinta. Metsästystä koskee lisäksi metsästäjäkohtainen yhden metsähanhen vuosittainen saaliskiintiö. Rajoitusten tarkoituksena on sallia ensisijaisesti perinteinen pesimäsoilla tapahtuva pyynti, mutta samalla varmistaa, että metsästys ei ole liian tehokasta, jotta Suomen oman pesimäkanta elpyisi. Saadusta saaliista on tehtävä saalisilmoitus.
Tundrametsähanhialueella metsästys on sallittua 1.10.-30.11. Etelä-Karjalan maakunnassa, Etelä-Savon maakuntaan kuuluvissa Enonkosken, Puumalan, Savonlinnan ja Sulkavan kunnissa. Kymenlaakson maakunnassa, Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Kiteen, Liperin, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnissa, Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluvassa Orimattilan ja Iitin kunnassa sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Pukkilan kunnissa. Saadusta saaliista on tehtävä saalisilmoitus.
Suomessa metsästettävä metsähanhikanta on niin pieni, ettei se kestä vielä pitkään aikaan suurta metsästyspainetta. Tämän hetken myönteisen kannankehityksen kääntäminen laskusuuntaan metsästämällä olisi surullinen näyttö metsästäjien ja riistahallinnon kyvyttömyydestä säädellä metsästystä kestävästi. Taigametsähanheen kohdistuvaa metsästystä voidaan laajentaa, jos kannan kehitys säilyy suotuisana ja Suomen pesimäkannan tilasta saadaan tarkempaa riistatietoa.
Kansainvälinen metsästyssäätely
Taigametsähanhen ja merihanhen metsästyssäätelyä toteutetaan muuttoreitin mittakaavassa. Tutustu tarkemmin populaatiotason kannanhoitoon (egmp.aewa.info/).
Vastuullisuusohjeet
Vesilinnustuksen vastuullisuusohjeet (riistainfo.fi)
Metsähanhen metsästyksen vastuullisuusohjeet