Metsästyskortin lunastaa Suomessa vuosittain noin 300 000 ihmistä. Väkilukuun suhteutettuna määrä on korkea verrattuna muihin Euroopan maihin. Vuosittain yli 6000 uutta metsästäjää suorittaa metsästäjätutkinnon. Uusista metsästäjistä joka neljäs on nainen.
Suomalainen metsästys on harrastuksena helposti tavallisten kansalaisten ulottuvilla ja on tärkeä osa suomalaista elämäntapaa. Metsästys ja metsästäjien tekemä vapaaehtoistyö, kuten riistalaskennat ja suurriistavirka-aputoiminta, on laajalti hyväksyttyä ja arvostettua.
Suomessa metsästys perustuu kestävyyteen ja eettisyyteen. Kestävyys varmistetaan riistakantojen jatkuvalla seurannalla ja metsästyksen oikealla mitoittamisella suhteessa riistakantojen kehitysvaiheeseen. Hyvinä lisääntymisvuosina satoa korjataan enemmän ja huonoina vuosina pyyntiaktiivisuus ja saalismäärät pienenevät.
Eettisyys on hyviä metsästäjätapoja ja fiksuja valintoja. Metsästäjän tulee käyttää omaa harkintaa ja arvioida toimintansa vaikutuksia kriittisesti.
Suomalaisesta riistasta saadaan puhdasta villiruokaa yli 10 miljoonaa kiloa vuodessa. Se on merkittävä ravinnon lisä monissa perheissä.
Metsästys on myös hyvinvointia lisäävä harrastus. Liikkuminen luonnossa hyvien ystävien seurassa pitää yllä hyvää kuntoa ja mieltä. Metsästys voi olla myös elinkeinotoimintaa, jolloin sillä on harjoittajalleen taloudellista merkitystä.
Tutustu Suomi riistamaana -esitteeseen (PDF)
Lue lisää aktiivisista ja passiivisista pyyntimenetelmistä ja erilaisista metsästysmuodoista, joissa käytetään koiria apuna.
Esite Suomen riistakeskuksesta (siirry sivulta toiselle käyttämällä nuolinäppäintä)