Jäljet

Suden jäljessä näkyy koiraeläimille tyypillisesti neljä varvasanturaa. Suden käpälä on suurempi kuin useimpien koirien. Koirien jälkipainallukset ovat kuitenkin hyvin samanlaisia. Yksittäisen jäljen koko ei olekaan luotettava tuntomerkki suden ja suurikokoisen koiran erottamiseksi toisistaan. Polkuanturoiden painallusten väliin jää sudella iso aukko. Koirilla polkuanturat ovat sijoittuneet sutta tiiviimmin. Aikuisen suden etukäpälän jäljen pituus on 10-11 cm. Takakäpälä on hieman pienempi ja kapeampi. Suden tyypillisin kulkutapa on ravi.

Jälkien tunnistamisen nyrkkisäännöt:

  • Lajimääritystä ei tehdä koskaan yksittäisen jäljen perusteella
  • Seuraa jälkiä riittävän pitkään
  • Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin:
    • jäljen koko ja muoto
    • varpaiden määrä ja kynnet
    • askelpituus ja -leveys
    • uppoama
    • kulkutapa
    • yksilöiden määrä
  • Valokuvista jälkien tunnistaminen on usein mahdotonta
    • ongelmina: mittakaava, kuvakulma, jälkien ikä, olosuhteet, kuvassa usein vain yksittäinen jälki
Suurpetojen jälkien mittausohje. Mitat otetaan yleensä ulommaisten polkuanturoiden ulkoreunoista. Karhulla takimmaisen polkuanturan ulkoreunoista.
Suurpetojen jälkiä mitattaessa suurpetoyhdyshenkilöt käyttävät kuvassa näkyvää mittaustapaa. Siinä mitataan ulommaisten polkuanturoiden välistä pituutta tai leveyttä. Jäljen ulkoreunat voivat olla halkaisijaltaan tätä vielä selvästi suuremmat. Kuva: Suurpetoyhdyshenkilöiden koulutuspaketti 2017 (Luonnonvarakeskus/Suomen riistakeskus)
Piirros suden ja ilveksen jäljen eroista. Ilveksellä on polkuanturat epäsymmetrisesti.
Suden jälki sekoitetaan helposti koiran jälkien lisäksi myös ilveksen jälkien kanssa. Huomiota kannattaa kiinnittää polkuanturoiden muotoon. Kuvat: Petoyhdyshenkilöiden koulutuspaketti 2017 (Luonnonvarakeskus/Suomen riistakeskus)

Ilveksen ja suden jälkien eroja piirroskuvina. Ilvekselläkin voi näkyä kynsien painallukset jäljessä.

Suden etujalan jäljen pituus on 10-11 cm. Kulkutyylejä on hidas ja nopea ravi, nopea vinoravi ja loikka.
Kuva: Dick Forsman. Wikman, M. 2005: Lumijälkiopas.
Sudenjälkijono lumella on suoraviivainen.
Sudenjotos ilmasta kuvattuna. Kiinnitä huomiota suoraviivaiseen kulkutapaan. Kuva: Katja Ikonen
Sudenjälkiä mudassa.
Vasemmalla takatassun jälki, oikealla etutassun painallus. Huomaa ulommaisten polkuanturoiden painallusten väliin jäävä ”väljyys”. Kuva: Juha Kuittinen
Selväpiireinen jälkijono lumessa.
Sudenpennun jälki kovalla alustalla. Kuva: Reima Ovaskainen
Suden jälkijono tiellä. Kuva: Tuomo Turunen
Jälkijono lumessa metsästä tien penkalle.
Kaksi sutta on kulkeneet samaa jälkeä tielle. Kuva: Tuomo Turunen
Suden jäljet nuoskalumella. Haulikon panos mittakaavana. Kuva: Tuomo Turunen
Suden tyypillinen ravijälki tiellä. Kuva: Tuomo Turunen
Susilauman jäljet järven jäällä. Kuva: Reima Ovaskainen.

Jätökset

Karvainen uloste.
Suden ulosteessa näkyy usein saaliseläinten karvoja. Kuva: Katja Ikonen
Karvainen uloste soratiellä, mittakaavana ihmisen jalka.
Suden uloste tiellä. Ulosteessa näkyy hirven karvaa. Kuva: Tuomo Turunen
Suden ulosteet tiellä. Kuva: Tuomo Turunen
Suden uloste. Sisältönä on melkein puhtaasti karvaa. Kuva: Tuomo Turunen
Tapetun hirven jäänteet lumen alla.
Susien tappama hirvi. Kuva: Sanna Kokko

 

Toteutettu yhteistyössä:

Logo Suomen Metsästäjäliitto ry.  Logo Luonnonvarakeskus.  Logo Suomen riistakeskus