Minkki ja hilleri (Mustela putorius) ovat rakenteeltaan melko samanlaisia. Hilleri on minkkiä jonkin verran kookkaampi. Suuri uros voi painaa yli kaksi kiloa. Urosminkin paino yltää vain poikkeuksellisesti kahteen kiloon. Naaraat ovat noin puolta pienempiä. Hillerin sanotaan olevan minkkiä kömpelömpi.

Hilleri asustaa eteläisessä Suomessa. Levinneisyysalueen pohjoisraja kulkee Oulun korkeudella. Hilleri ei ole samalla tavalla vesistöistä riippuvainen kuin minkki. Aikaisemmin hilleri usein asusti pihamailla ja teki pesänsä ulkorakennuksen alle. Hilleri on selvästi taantunut viime vuosina. Itse asiassa kanta on voinut olla vähenemään päin jo pitkään, mutta se on saattanut jäädä vaille huomiota, sillä hilleri on Suomessa hyvin huonosti tunnettu. Joka tapauksessa hilleri on nykyisin minkkiä paljon vähälukuisempi.

Jäljet

Hillerin jälki ei ole erotettavissa minkin jäljestä. Jäljen mitat menevät minkin kanssa täysin päällekkäin. Jälkijonot ovat myös samanlaisia. Erona minkkiin sanotaan olevan hillerin tapa tehdä neli- ja kolmijälkeä useammin kuin minkki. On silti epävarmaa, onko tällaisella tuntomerkillä juuri arvoa maastossa. Ohuella lumella minkkikin loikkii huolettomammin tehden nelijälkeä. Jälkeä seuraamalla voi ehkä todeta, että se päättyy veteen jolloin kyseessä on minkki. Hilleri ei yleensä mene veteen, mutta eipä minkkikään sitä aina tee. Yksittäisestä jäljestä tai vain lyhyestä jälkijonosta näitä kahta lajia ei voi erottaa toisistaan.

Hillerin etujalan jälki on 4-5 cm pitkä. Hillerin jälki muistuttaa erehdyttävästi minkin jälkeä. Hillerin esiintyminen ei ole kytköksissä vesistöihin samalla tavalla kuin minkin, hilleri voi asustaa kuivalla maalla kaukanakin vesistöstä.
Kuva: Dick Forsman. Wikman, M. 2005: Lumijälkiopas. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.

Jätökset

Hillerin ja minkin uloste on käytännöllisesti katsoen samanlaista, eikä niitä voi erottaa toisistaan.

 

Toteutettu yhteistyössä:

Logo Suomen Metsästäjäliitto ry.  Logo Luonnonvarakeskus.  Logo Suomen riistakeskus.