Jäljet

Karhu on kantapääastuja. Sekä etu- että takatassujen jälkiin piirtyy viisi varvasta. Karhun jälkiä näkee vain harvoin lumella. Sulan maan aikaan jälkiin voi törmätä esimerkiksi metsäautoteiden pientareilla ja ojapenkoissa. Karhun jälki muistuttaa läheisesti mäyrän jälkeä, mutta on huomattavan paljon sitä isompi. Yleisin kulkutapa on käynti. Karhun liikkuminen onkin yleensä kiireetöntä ja se ravaa ja laukkaa harvemmin kuin muut eläimet.

Suurpetojen jälkien mittausohje. Jäljet mitataan yleensä ulommaisten polkuanturoiden ulkoreunoista. Karhulla takimmaisen polkuanturan ulkoreunoista.
Suurpetojen jälkiä mitattaessa suurpetoyhdyshenkilöt käyttävät kuvassa näkyvää mittaustapaa. Siinä mitataan ulommaisten polkuanturoiden välistä pituutta tai leveyttä. Jäljen ulkoreunat voivat olla halkaisijaltaan tätä vielä selvästi suuremmat. Kuva: Suurpetoyhdyshenkilöiden koulutuspaketti 2017 (Luonnonvarakeskus/Suomen riistakeskus)
Karhun jäljet mitataan takimmaisen polkuanturan ulkoreunoista.
Mallikuvia jälkien mittaamiseen. Kuva: Suurpetoyhdyshenkilöiden koulutuspaketti 2017 (Luonnonvarakeskus / Suomen riistakeskus)
Karhun Etujalan jälki on 12-15 cm pitkä, takajalan jälki 18-25 cm pitkä. Kulkutyyleinä käynti ja loikka.
Kuva: Dick Forsman. Wikman, M. 2005: Lumijälkiopas.
Karhunjälki mudassa.
Yksittäinen jälkipainallus. Kuva: Markus Ahponen
Yksittäinen jälkipainallus suojalumessa. Kuva: Tapio Luuri
Karhuemon ja pennun jäljet hietikossa. Kuva: Olavi Ehrukainen
Jäljet hiekkatiellä.
Ison karhun jäljet tiellä. Kuva: Petri Vartiainen.
Karhun jäljet pehmeämmässä tiessä. Kuva: Markus Ahponen

 

Jäljet kantavalla hangella.
Aikuisen karhun jäljet kovalla keväthangella. Kuva: Tuomo Turunen
Jäljet upottavassa paksussa lumessa.
Uroskarhun jäljet paksummassa lumessa. Kuva: Tuomo Turunen
Ison karhun jäljet kelkkauralla. Kuva: Tuomo Turunen
Kosteat tienylitysjäljet.
Karhu on noussut vesiojasta ja ylittänyt tien. Kuva: Markus Ahponen
Peitelty hirvenraato.
Karhu on tappanut alkukesästä hirven ja peitellyt sen sammalella. Kuva: Tuomo Turunen
Katkottuja nuoria mäntyjä.
Karhu on katkonut petäjiä talviunilta noustuaan. Kuva: Tuomo Turunen
Karhu on kuorinut hakkuualalla männynkantoja.
Männynkannoissa kaarnan alla asuvat kantojäärän toukat ovat karhun mieleen. Kuva: Tuomo Turunen
Männyn rungossa näkyy kynnenjälkiä.
Karhun kynnenjälki puussa. Kuva: Katja Ikonen
Tien päälle taitettu haapa.
Karhun taittama haapa. Alkukesästä karhut syövät paljon tuoreita haavan lehtiä. Kuva: Tuomo Turunen
Karhun tien yli taittama haapa. Kuva: Tuomo Turunen
Kantojäärän toukan kotelokehto puun rungolla.
Karhu on etsinyt kantojäärän toukkia. Rengas puun pinnalla on kantojäärän toukan kotelokehto. Kuva: Tuomo Turunen
Revitty kanto.
Karhun hajottama kanto. Usein kannon tai muurahaispesän hajottaja on ollut tosiasiassa palokärki tai mäyrä. Kuva: Sanna Kokko.
Karhun hajottama kanto. Kuva: Katja Ikonen
Talvipesän suuaukko muurahaispesässä.
Karhun talvipesä maatuneessa muurahaispesässä. Kuva: Tuomo Turunen
Kuusenoksilla pohjustettu lepopaikan puiden juurella.
Karhun kevättalvinen ’korjuupesä’. Kuva: Tuomo Turunen
Talvipesän suuaukko penkassa.
Karhun talvipesä. Kuva: Tuomo Turunen
Päivämakuupaikka metsässä, varvikon keskelle töyrääseen kaivettu maapohjainen makuupaikka.
Karhun päivämakaus. Kuva: Sanna Kokko
Päivämakuupaikka maassa kuusen oksien alla.
Päivämakaus. Kuva: Sanna Kokko
Metsästyskoira istuu karhun päivämakuupaikalla.
Koira on löytänyt päivämakauksen. Kuva: Sanna Kokko.

Jätökset

Tumma karhun ulostekasa.
Ulostekasa. Kuva: Katja Ikonen
Ulostekasa soratiellä.
Karhun keskikesäinen uloste tiellä. Kuva: Tuomo Turunen
Punaiseksi värjäytynyttä puolukkaulostetta tiellä.
Karhun puolukka-/pihlajanmarjauloste pitkin tietä. Kuva: Tuomo Turunen
Runsaasti punaisia marjoja sisältäviä ulostekasoja.
Karhun marjoja sisältävä uloste tiellä. Kuva: Tuomo Turunen
Puolukkaulostekasa.
Karhun puolukkauloste. Huomaa supikoiraan ja mäyrään verrattuna, että uloste on kauttaaltaan samanikäistä. Kuva: Marko Mikkola
Ulostekasa teillä.
Karhun uloste tiellä. Kuva: Tuomo Turunen
Uloste varvikossa.
Karhun ulostekasa. Kuva: Sanna Kokko

 

Toteutettu yhteistyössä:

Logo Suomen Metsästäjäliitto ry.  Logo Luonnonvarakeskus  Logo Suomen riistakeskus