Ennen valkohäntäpeuran kaatamista tehdyn iän määrittämisen paikkansapitävyys voidaan tarkistaa hampaiden määrän ja ulkonäön perusteella. Kaadettujen valkohäntäpeurojen iän tarkistaminen on siis hyvä tapa harjoitella eri-ikäisten elävien valkohäntäpeurojen tunnistustaitoja.

Hampaiden vaihtuminen

Normaalisti kehittyneellä vasalla (½-vuotias) on alaleuassa molemmilla puolilla neljä poskihammasta, joista edestä päin laskettuna kolmas (P3) on kolmiosainen. Talvella viides hammas (M2) voi alkaa näkyä.

1½-vuotiaalla valkohäntäpeuralla on alaleuassa molemmilla puolilla kuusi poskihammasta. Syksyllä maitohampaat ovat yleensä vielä paikoillaan, eli siis kolme ensimmäistä hammasta edestä päin laskettuna (P1 – P3). Tämä näkyy niin, että edestä päin laskettuna kolmas hammas (P3) on kolmiosainen. Talvea kohti mentäessä maitohampaiden tilalle vaihtuvat pysyvät hampaat, jolloin kolmannesta hampaasta (P3) tulee kaksiosainen. 1½-vuotiaan valkohäntäpeuran tunnistaa silloin siitä, että kolme ensimmäistä hammasta (P1 – P3) ovat hyvin vähän kuluneita ja ne ovat usein kolmea viimeistä hammasta (M1 – M3) matalampia.

2½-vuotiaalla tai vanhemmalla valkohäntäpeuralla on kuusi pysyvää, täysin esiin kasvanutta hammasta. Edestä päin laskettuna kolmas hammas (P3) on siis kaksiosainen, ja kaikkien hampaiden kärjissä on eriasteista kulumaa.

Ylimmässä kuvassa on vasan (½-vuotiaan) leuka, ja toisessa kuvassa ylivuotisen (1½-vuotiaan) valkohäntäpeuran leuka, jossa kaikki maitohampaat ovat tallella (P(1) – P(3)). Kolmannessa kuvassa on ylivuotisen (1½-vuotiaan) valkohäntäpeuran leuka, jossa maitohampaan P2 tilalle on vaihtunut pysyvä hammas ja maitohammas P(3) on vaihtumassa. Alimmassa kuvassa on nuoren aikuisen (3½-vuotiaan) valkohäntäpeuran leuka.

Hampaiden kuluminen

Valkohäntäpeuran hampaat kuluvat iän myötä. Nuorilla valkohäntäpeuroilla poskihampaiden pinta on teräväreunainen, mutta vuosien myötä pinnasta tulee yhä tasaisempi ja hampaiden erottuva vaaleanruskea hammasluu on yhä leveämpi. Valkohäntäpeuran ikä voidaan siis määrittää hampaiden kuluneisuuden perusteella.

Hirvien ikä voidaan määrittää karkeasti myös etuhampaiden kuluneisuuden perusteella, mutta valkohäntäpeuroilla tämä menetelmä ei ole yhtä toimiva.

Ylimmässä kuvassa on vasa (½-vuotias) ja seuraavassa kuvassa ylivuotinen (1½-vuotias) valkohäntäpeura, jolla on kaikki maitohampaat tallella. Ylhäältä laskettuna kolmannessa kuvassa on ylivuotinen (1½-vuotias) valkohäntäpeura, jonka maitohammas P2 on vaihtunut pysyvään hampaaseen ja maitohammas P3 on irtoamassa. Neljännessä kuvassa on ylivuotinen (1½-vuotias) valkohäntäpeura, jonka maitohampaat P2 ja P3 ovat vaihtuneet pysyviin hampaisiin. Uudet pysyvät hampaat ovat tässä huomattavan vaaleat ja kulumattomat. Alhaalta päin kolmannessa kuvassa on nuori aikuinen (3½-vuotias) valkohäntäpeura, toiseksi alimmassa täysikasvuinen (6½-vuotias) ja alimmassa vanha (13½-vuotias) valkohäntäpeura.

Lisää ohjeita valkohäntäpeuran iän määrittämiseen hampaiden perusteella löytyy esimerkiksi Aleksi Kokon ja Ilkka Ala-Ajoksen Valkohäntäpeuran ikämääritys -oppaasta.