Valkohäntäpeuroille syntyy yleensä enemmän urosvasoja. Vasoista on uroksia tavallisesti 50 – 55 prosenttia, mutta aikuisten urosten kuolleisuus on aavistuksen naaraiden kuolleisuutta suurempi. Tämä johtaa siihen, että luonnonmukaisessa kannassa sukupuolijakauma on tasapainossa. Aikuisia naaraita ja uroksia on siis kannassa suunnilleen yhtä paljon.

Tämä on tilanne, johon valkohäntäpeurat ovat evoluution myötä sopeutuneet. Käyttäytyminen esimerkiksi kiima-ajan yhteydessä toimiikin parhaiten silloin, kun sukupuolijakauma on tasapainossa. Pieni vääristymä sukupuolijakaumassa ei vielä aiheuta ongelmia. Kannassa voi siis olla pienehkö uros- tai naarasenemmistö, mutta jos sukupuolijakauman vääristymä kasvaa liian suureksi, kanta kärsii monella tavalla.

Yhdysvalloissa tehty tutkimus osoittaa, että jos kannassa on suurin piirtein yhtä paljon naaraita ja uroksia, naaraiden keskimääräinen hedelmöitymisaika on aikaisempi kuin jos sukupuolijakauma on vääristynyt. Myös aikaväli, jona naaraita astutaan, on lyhyempi, jos kannassa on paljon täysikasvuisia uroksia verrattuna siihen, jos sukupuolijakauma on vääristynyt. Tasainen sukupuolijakauma johtaa vasojen syntymiseen suhteellisen lyhyen ajan sisällä ja suhteellisen aikaisin. Jos sukupuolijakauma on vääristynyt, vasat voivat syntyä pitkällä, kesään saakka ulottuvalla aikavälillä.

Aikuisten urosten voimakas vuosittainen verotus tai aikuisten urosten merkittävä verotus ennen kiima-aikaa voi siis johtaa siihen, että sukupuolijakauma on vääristynyt kiima-aikana, mikä vaikuttaa haitallisesti kiimakäyttäytymiseen.

Oikeaan aikaan syntyneellä vasalla on yleensä noin neljä kuukautta aikaa saada riittävästi ravintoa ennen lokakuuta. Eteläisimmässä Suomessa vasan kasvu jatkuu kuitenkin syksyllä ja paino on suurimmillaan marras-joulukuussa, jolloin normaaliin aikaan syntynyt vasa yleensä painaa teurastettuna reilut 25 kiloa. Ensimmäisen uusintakiiman tuloksena syntynyt vasa voi painaa alle 20 kiloa ennen ensimmäistä talveaan, ja kolmannesta kiimakierrosta syntynyt vasa saattaa painaa vain 15 kiloa. Aikaisin syntyneellä vasalla on hyvät edellytykset selvitä talvesta, ja 1½ vuoden iässäsen paino on suuri, sillä 1½-vuotias valkohäntäpeura painaa tavallisesti noin kaksi kertaa enemmän kuin vasana.

Normaaliaikaan syntyneen vasan teuraspaino voi seuraavana syksynä olla 25 kg, kun myöhään syntyneellä vasalla se voi olla 15 kg.
Valkohäntäpeuravasan ohjeellinen painon kehitys syntymäajankohdan mukaan. Kun hedelmöittyminen tapahtuu normaaliin kiima-aikaan, vasa syntyy toukokuussa tai kesäkuun alussa, ja sen kehon paino on suuri talveen mennessä. Ensimmäisen uusintakiiman seurauksena syntynyt vasa syntyy myöhemmin ja se on huomattavasti pienikokoisempi talveen mennessä.

Yhdysvalloissa tehty tutkimus osoittaa, että aikaisin syntynyt vasa voi painaa 1½-vuotiaana noin 20 prosenttia enemmän verrattuna myöhään syntyneeseen. Vasan syntymäajankohta saattaa myös näkyä sarvien koossa 1½-vuotiaana. Ylivuotisilla, myöhään syntyneillä uroksilla on usein pienemmät sarvet ja niissä on vähemmän piikkejä. Jos myöhään syntynyt vasa selviää ensimmäisestä talvestaan, se saattaa myöhemminkin olla samana vuonna oikeaan ajankohtaan syntyneitä valkohäntäpeuroja pienempi.

PIenikokoinen vasa seisoo lumessa.
Valkohäntäpeuran vasa, jonka teuraspaino on arviolta 15 kg.