Kannan sukupuolijakauma riippuu siitä, miten urosten ja naaraiden kuolleisuutta on ohjailtu aikaisempina vuosina. Kaikkina niinä vuosina, jolloin kaadetaan useampia aikuisia uroksia kuin metsästyksen jälkeen jää eloon urosvasoja, naaraiden määrä urosta kohti kasvaa.

Jos sukupuolijakauma on vinoutunut siten, että naaraat ovat enemmistönä, ja tavoite on tasapainottaa kanta niin, että siinä on suunnilleen saman verran naaraita kuin uroksia, kaadetaan muutaman vuoden ajan vähemmän aikuisia uroksia kuin metsästyksen jälkeen jää eloon urosvasoja.  Urosten osuus aikuisista saalispeuroista voi silloin olla esimerkiksi 30 – 40 prosenttia. Jos sukupuolijakauma on pahasti vääristynyt, saattaa kestää monta vuotta ennen kuin sukupuolijakauma tasapainottuu. Jos tavoite on pitää kannan tiheys muuttumattomana, ei kannata kaataa enempää naaraita urosten sijaan, vaan vähentää aikuisiin kohdistuvaa metsästyspainetta kokonaisuudessaan. Sen sijaan voidaan kaataa vähän enemmän vasoja.

Kun tavoite sitten on saavutettu ja se halutaan ylläpitää, vuosittain on kaadettava yhtä monta aikuista urosta kuin metsästyksen jälkeen jää eloon urosvasoja. Jos urosvasojen osuus on esimerkiksi 52 prosenttia ja naarasvasojen osuus 48 prosenttia, aikuisista peuroista voidaan kaataa karkeasti ottaen noin 52 prosenttia uroksia ja 48 prosenttia naaraita, edellyttäen että verotus on samansuuruinen kuin kannan vuotuinen nettokasvu.

Aikuisten eläinten sukupuolijakaumaa kiima-aikana silmällä pitäen, metsästyskauden alussa kannattaa kaataa lähinnä yksinäisiä naaraita ja myöhemmin kiima-huipun jälkeen aikuisia uroksia.

Kiima-aikana on myös järkevää olla häiritsemättä eläimiä enempää kuin on välttämätöntä. Koska naaras on vastaanottavainen hedelmöittymiselle vain noin vuorokauden ajan, on tärkeää, ettei muodostuneita eläinpareja eroteta, vaan että niille annetaan pariutumisrauha. Jos toinen eläimistä karkotetaan esimerkiksi ajavan koiran toimesta, on olemassa riski, että tunnit joiden aikana hedelmöittyminen saattaa tapahtua ehtii ohittua ilman naaraan tiinehtimistä. Kiima-aikana vahtimismetsästys voi olla sopiva metsästysmuoto. On muutoinkin järkevää häiritä peuroja mahdollisimman vähän. Ne muuttavat helposti käyttäytymistään täysin yöaktiivisiksi, mikä vaikeuttaa vahtimismetsästystä.

Kannan täysikasvuisten urosten osuuden kasvattaminen on suhteellisen helppoa valikoivan verotuksen avulla. Tähän tarvitaan selkeät tavoitteet ja verotusperiaatteet sekä metsästäjien välistä yhteistyötä.