Pääpuulajeista erityisesti rauduskoivun viljely on vähentynyt: 1990-luvun lopussa istutettiin koivua 13 000 hehtaaria vuodessa, alimmillaan 2010-luvun alussa 2 500 hehtaaria vuodessa (kuvaaja 2). Viime vuosina koivun viljely on hienoisesti elpynyt ollen 3 500 hehtaaria/vuosi, mutta koko metsänviljelyn määrästä koivun suhteellinen osuus on laskenut 11 prosentista 3,5 prosenttiin (kuvaaja 2).

Kuvaaja 2. Metsänviljelyn muutos Suomessa 1996-2017. Puulajeista koivun viljely on vähentynyt suhteellisesti eniten.

Rauduskoivu maistuu hirvelle hyvin ja sen kasvattamiseen sopivaa paikkaa tulee miettiä tarkkaan – hirvien talvilaidunalueella rauduskoivulle uudistamista ei suositella 108. Mikäli tiedät, että alue on hirvien talvilaidunta, kannattaa valita toinen pääpuulaji tai varautua taimikon suojaamiseen aidalla. Koivulle uudistamisessakin määrällä voidaan vaikuttaa vahinkoriskiin, mutta rauduskoivun luontainen uudistaminen tai kylväminen voi olla haasteellista, koska rehevät maat heinittyvät nopeasti. Suositeltu istutustiheys on puolestaan vain 1 600 taimea hehtaarille 108, joten hirvet voivat aiheuttaa suhteellisesti paljon vahinkoja. Mikäli alueella kasvaa rauduskoivuja, voidaan siemensyntyisten taimien määrää lisätä helposti myös istutusalalla. Hirvivahinkojen riskit ovat pienempiä lähellä ihmisasutusta ja vilkkaita teitä 60 ja 81, joten hirvitiheyden ollessa maltillinen niiden lähistöllä voi harkita rauduskoivun kasvattamista.

Taimikko on aidattu riista-aidalla.

Kuva 17. Hirvien talvilaidunalueilla rauduskoivun ja erikoispuiden viljelyä ei suositella tai muutoin on syytä varautua aitaamaan alue hirvivahinkojen välttämiseksi (kuva: Mikael Wikström).