Hirvivahinkojen pelossa kuuselle uudistaminen saattaa lisääntyä myös kuivahkolla kankaalla, mikä on metsänomistajan kannalta epäedullista (tietolaatikko 1): kuivahkolla kankaalla kuusen ainespuun tuotos on vain kaksi kolmasosaa männikön puuntuotoksesta ja etenkin tukkipuun tuotos jää vähäiseksi.
Mikäli pääpuulajina on kuusi, on taimikossa jo lähtökohtaisesti melko vähän hirvelle kelpaavaa ravintoa. Kuusikossa voi suositella samaa kuin mäntytaimikossa: aukkoihin kannattaa jättää lehtipuuta ja varhaisperkaus suorittaa reikäperkauksena. Kuuselle sopivilla metsätyypeillä viihtyy hyvin myös haapa, pihlaja ja paju.
Kuva 15. Kuusi maistuu hirvelle huonosti, joten kuusitaimikossa on hyvä pyrkiä säästämään lehtipuustoa hirven ravinnoksi. Kuvan taimikossa ei ole juurikaan hirvelle maistuvaa talviravintoa ja siksi lehtipuuston säästäminen jo varhaisperkauksen yhteydessä olisi tärkeää (kuva: Eerojuhani Laine).
Kuusi kasvaa monesti alavilla seuduilla, joissa on hallan riskiä. Pahimmassa tapauksessa halla voi tappaa taimet. Kuusten hallariskiä voidaan vähentää kasvattamalla kuusitaimikon päällä lehtipuutaimikkoa 19 ja 108. Lehtipuun tulee olla kuusta selvästi pidempi. Mikäli lehtipuu on saman mittaista tai hieman pidempää kuin kuusen taimikko, lehtipuut “piiskaavat” kuusen latvoja. Tällöin latva saattaa katketa, tai kasvutappiota syntyy muulla tavoin 101, 91 ja 92. Lehtipuuta kasvattamalla saadaan lisättyä myös hirville sopivaa ravintoa, kunnes lehtipuusto kasvaa hirven ulottumattomiin. Taimikkovaiheen jälkeen ensimmäisessä tai toisessa harvennushakkuussa yläkasvuisen lehtipuun määrää voidaan vähentää 108.
Kuva 16. Kuusi voidaan kasvattaa koivun kanssa kaksijaksoisena (kuva: Janne Skinnarla).