Hirville tyypillistä käyttäytymistä on siirtyminen vuodenkierron mukaan kesä- ja talvilaitumille. Heikkisen 34 mukaan laidunten väli on keskimäärin noin 15 kilometriä. Kesäelinpiirin koko (alue jossa hirvet olivat 80 % todennäköisyydellä), oli 1400 ha ja talvielinpiirin 1200 ha. Elinpiirin koko erosi hieman sukupuolten välillä, mutta sukupuolesta riippumatta kesäelinpiirillä liikuttiin talvielinpiiriä aktiivisemmin. Lisäksi hirven elinpiirin kokoon vaikuttavat hirven ikä ja maantieteellinen sijainta 50. Vuoden aikana käytetty koko elinalue vaihtelee 4 000 ja 40 000 hehtaarin välillä, ollen laajempi Pohjois-Suomessa, kuin Etelä-Suomessa50.

Kartalla näkyy, että 8-vuotias Kuhmossa elävä uroshirvi on vuoden alkana vaeltanut kymmenien kilometrien matkan.

Kuva 7 ja 8. Hirven ikä, sukupuoli ja maantieteellinen sijainti vaikuttavat sen vuoden aikana käyttämään elinpiirin kokoon. Ylemmässä kuvassa 8-vuotias uros kulkee paljon suuremmalla alueella, kuin saman ikäinen naaras kahden vasan kanssa Uudellamaalla alla olevassa kuvassa. Kuvat 7 ja 8 on kopioitu suoraan riistahavainnot.fi -sivustolta.

Kartalla Uudellamaalla elävä vasallinen hirvinaaras on liikkunut vuoden aikana vain noin viisi kilometriä halkaisijaltaan olevalla alueella.

Suomen metsät 2012 tutkimuksessa todetaan, että perheomistuksessa olevien tilakokonaisuuksien keskimääräinen pinta-ala on noin 30 hehtaaria 85. Tämä tarkoittaa, että kesäelinpiirissä on keskimäärin 47 metsänomistajaa ja talvielinpiirissä keskimäärin 40 metsänomistajaa. Elinpiiriin mahtuu tietysti peltoakin, mutta tämä antaa suuruusluokkaa siihen, monenko henkilön maa-alueille hirven elinpiiri ulottuu.