Ravintoresurssin saatavuus vaikuttaa ympäri vuoden hirvien elinympäristövalintaan. Talvella merkittäväksi tekijäksi nousee lumipeitteen paksuus, mutta sekin liittyy ravinnon saatavuuteen. Siellä missä on paljon hirville sopivaa ravintoa lumipeitteen yläpuolella, on yleensä myös hirviä. Tämä riippuu tietenkin myös alueen hirvikannasta. Lisäksi hirvet suosivat taimikoita, joiden läheisyydessä on tiheän latvuspeittävyyden omaavaa metsää, koska näissä metsissä on yleensä vähemmän lunta ja liikkuminen on tällöin helpompaa 72.

Talvella mäntytaimikoita on määrällisesti eniten saatavilla hirvelle sopivista ravintokohteista ja hirven talviravinto koostuu pääasiassa männyistä, vaikka lehtipuiden oksat maistuisivatkin paremmin 103. Myös mäntyjen maistuvuudessa on eroja – mitä rehevämmällä kasvupaikalla taimet ovat, sitä paremmin ne hirvelle kelpaavat 27 ja 78. Toisaalta reheväkasvuisella maalla männyn latvakasvain voi nopeasti kasvaa hirven ulottumattomiin, jolloin sen syöminen on epätodennäköisempää 7. Taimien maistuvuutta lisää, mikäli ne jäävät muiden puiden varjostamiksi mm. 21, 27 ja 43, tai taimia on ennestään vioitettu. Mikäli hirvi on syönyt mäntyä aikaisemmin, on todennäköistä, että sitä syödään uudelleen 63, 7 ja 8. Sama ilmiö on todettu muillakin puulajeilla 18 ja 69. Shipley ja muut 94 puolestaan havaitsivat, että taimen rakenne ja muoto vaikuttaa myös ravinnonvalintaan – muutamat isot oksat houkuttelevat montaa pientä oksaa enemmän.

Pajupensaan latvat on syöty.

Kuva 5 ja 6. Talvella hirvelle maistuu mäntyä paremmin pihlaja, haapa, pajut (yllä), kataja (alla) ja rauduskoivu 4, 11 ja 79. Mäntyä syödään silti eniten sen hyvän saatavuuden johdosta (kuvat: Niko Teikari).

Katajapensaassa näkyy poikkipurtuja oksia.

Talvella ei ole lehtiä saatavilla, vaan lehtipuiden osalta laidunnus kohdistuu oksiin. Haavasta ja pihlajasta hirvelle maistuvat paksutkin oksat, kun taas koivusta hirvet syövät lähinnä muutaman millimetrin paksuisia oksia 18. Sen sijaan hirvet saattavat katkoa paksumpia taimia päästäkseen käsiksi latvan ohuempiin oksiin. Taimikon tiheyden kasvaessa syötyjen oksien suhteellinen osuus laskee ja syödyt oksat ovat halkaisijaltaan pienempiä 33.