Oma riista

1.8.2020 alkaen saaliiksi saadusta haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, punasotkasta, tukkasotkasta, haahkasta, allista, tukkakoskelosta, isokoskelosta sekä nokikanasta on tehtävä saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle. Riistavesilintujen osalta ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät ainoastaan saalismäärältään yleiset riistalajit sinisorsa, tavi ja telkkä sekä hanhista meri- ja kanadanhanhi, joiden kannat ovat vakaat.

Metsästäjän näkökulmasta on kuitenkin selkeintä kirjata kaikki saaliit Oma riistaan, jolloin ei tarvitse erikseen muistaa mistä lajeista saalisilmoitus täytyy tehdä ja mistä ei. Kirjaamalla kaikki saaliit tulet samalla pitäneeksi myös omaa saalispäiväkirjaa, johon voit palata vuosienkin päästä ja samalla muistella menneitä metsästyspäiviä.

Muistathan kirjata saaliisi Oma riistan riistalokiin muistakin kuin lakisääteisen saalisilmoitusvelvollisuuden piirissä olevista lajeista. Kun saaliin kirjaa aina, ei lakisääteinen velvollisuus unohdu ja samalla tuotat arvokasta riistatietoa kaikista vesilinnustuksen piirissä olevista lajeista. Kuva: Tommy Arfman

Saalisilmoituksen piiriin kuuluvien vesilintujen kannat ovat vesilintuseurantojen mukaan taantuneet viime vuosikymmenien aikana. Metsästyksen kestävyyden turvaamiseksi on välttämätöntä parantaa saalistiedon tarkkuutta ja luotettavuutta. Nykyisellään vesilintujen saalistilastointi perustuu Luonnonvarakeskuksen vuotuiseen saaliskyselyyn, jonka otanta on sen verran pieni, että harvalukuisten lajien saalismäärien arviontiin liittyy suurta epävarmuutta. Tämä johtuu siitä, että harva metsästäjä saa esimerkiksi heinätavin saaliikseen ja heistäkin vain harva osuu saalistilastoinnin vuotuiseen otantaan. Tällöin sattuman vaikutus (ketkä metsästäjät ovat osuneet otantaan) on suuri ja siksi saalimääräarvio on epävarma.

Yleisten saalislajien, kuten sinisorsan osalta vastaavaa ongelmaa ei ole, koska moni metsästäjä saa sinisorsia saaliikseen. Tarkentuvan riistatiedon, kuten saaliin ajallisen ja alueellisen jakautumisen, perusteella voidaan välttää turhia rajoituksia ja toisaalta kohdentaa tarpeelliset metsästysrajoitukset oikein erityisesti taantuvien riistalajien osalta.

Kirjaamalla systemaattisesti kaikki saaliit Oma riistaan, myös saalisilmoituksen piiriin kuulumattomat lajit, saadaan arvokasta vertailukelpoista tietoa eri lajien saalismäärien suhteista aiempiin Luonnonvarakeskuksen vuosittaisella otannalla kerättyihin saalistilastoihin. Saalistieto täydentää pari- ja poikuelaskennoilla kerättyä kantatietoa ja mahdollistaa esimerkiksi metsästyksen vaikutuksen arvioimisen, eli kuinka suuri osa vesilintukannoista tulee metsästetyksi vuosittain ja kuinka merkittävä osa tämä kuolleisuus on vesilintukantojen elinvoimaisuuden kannalta.

Riistasaaliskysely ja siipinäytekeräys

Vesilintusaaliin kokoa ja rakennetta sekä metsästyksen kohdistumista seurataan saaliskyselyillä sekä siipinäytekeräyksillä. Saaliskysely lähetetään vuosittain satunnaisesti valitulle metsästäjäjoukolle ja sen perusteella laaditaan arvio pienriistasaaliin koosta. Kyselyllä kerätään tietoa vesilintujen lisäksi myös muusta pienriistasta. Saaliskyselyitä koordinoi Luke. Kyselyyn voi vastata nykyään myös sähköisesti, eikä siihen vastaaminen vie paljoa aikaa. Vastaajat valitaan satunnaisesti, joten vastaajaksi ei pääse oma-aloitteisesti.

Siipinäytteitä kerätään vesilinnustussaaliista. Keräykset eivät ole jokavuotisia, vaan niitä järjestetään vain ajoittain. Viimeisin siipinäytekeräys järjestettiin vuosina 2014−2016. Siipinäytteitä keräämällä saadaan tietoa vesilintusaaliin laji-, ikä- ja sukupuolirakenteesta sekä metsästyssaaliin ajallisesta ja maantieteellisestä jakautumisesta. Siivistä saadaan myös tietoa nuorien lintujen lentokyvyn kehittymisestä ja vanhojen naaraiden sulkasadon ajoittumisesta.

Siipinäytekeräykseen osallistuminen on metsästäjälle suhteellisen vaivatonta. Ammutuista sorsista otetaan talteen toinen siipi ja se lähetetään tutkimukselle. Lukelta saa pyydettäessä valmiiksi maksettuja postituspusseja siipien lähettämiseen. Jokaisen aktiivisen sorsastajan olisi suotavaa osallistua omalta osaltaan siipinäytteiden keräämiseen, jotta näytteitä saataisiin riittävästi ja erityisesti kattavasti eri puolilta maata. Lisätietoa siipinäytekeräyksistä ja niihin osallistumisesta saa Lukesta ja Suomen riistakeskuksen aluetoimistoilta.

Katso: Artikkeli vuosien 2000−2007 siipinäytekeräyksen tuloksista (s.42)