Vesilintuseurannat

Esikatselu

Vesilintuseurannat Suomessa

Vesilintukantoja seurataan Suomessa systemaattisesti vuosittain tehtävillä pari- ja poikuelaskennoilla sekä saaristolintulaskennalla. Vuonna 2016 Suomessa tehtiin ensimmäistä kertaa myös talvehtivien merilintujen lentolaskenta. Myös lintuharrastajien tekemillä havainnoilla ja laskennoilla saadaan tietoa vesilintukannoista. Näiden lisäksi tutkimushankkeiden, ympäristövaikutusten arviointien yms. yhteydessä tehdään erilaisia laskentoja. Vesilintujen metsästyssaalista seurataan vuosittain järjestettävillä saaliskyselyillä sekä ajoittain järjestettävillä siipinäytekeräyksillä.

Suomi on tärkeä vesilintujen tuottajamaa, joten parimäärien ja poikastuoton seuranta istuu rooliimme hyvin. Vesilintuseurantojen tuottaman tiedon tärkeys korostunee tulevaisuudessa metsästyksen säätelyn ja kannanhoidon kehittyessä ja kansainvälistyessä. Mahdollisimman luotettava ja tarkka tieto vesilinnuista on kestävän metsästyksen perusedellytys.

Seurantoihin osallistuminen on helppoa, eivätkä ne kuormita yksittäistä metsästäjää suuresti. Jokaisen sorsastajan rutiineihin tulisikin kuulua oman laskentapisteen laskeminen keväisin ja kesäisin, sekä siipinäytteiden toimittaminen tutkimukselle siipinäytteiden keruuvuosina.

 

Vesilintuseurantojen taustaa

Vesilintukantoja seurataan Suomessa systemaattisesti vuosittain tehtävillä pari- ja poikuelaskennoilla sekä saaristolintulaskennalla. Vuonna 2016 Suomessa tehtiin ensimmäistä kertaa myös talvehtivien merilintujen lentolaskenta. Myös lintuharrastajien tekemillä havainnoilla ja laskennoilla saadaan tietoa vesilintukannoista. Näiden lisäksi tutkimushankkeiden, ympäristövaikutusten arviointien yms. yhteydessä tehdään erilaisia laskentoja. Vesilintujen metsästyssaaliista seurataan vuosittain järjestettävillä saaliskyselyillä sekä ajoittain järjestettävillä siipinäytekeräyksillä.

Suomi on tärkeä vesilintujen tuottajamaa, joten parimäärien ja poikastuoton seuranta istuu rooliimme hyvin. Vesilintuseurantojen tuottaman tiedon tärkeys korostuu todennäköisesti tulevaisuudessa metsästyksen säätelyn ja kannanhoidon kehittyessä ja kansainvälistyessä. Mahdollisimman luotettava ja tarkka tieto vesilinnuista on kestävän metsästyksen perusedellytys.

Seurantoihin osallistuminen on helppoa, eivätkä ne kuormita yksittäistä metsästäjää suuresti. Jokaisen sorsastajan rutiineihin tulisikin kuulua oman laskentapisteen laskeminen keväisin ja kesäisin, sekä siipinäytteiden toimittaminen tutkimukselle siipinäytteiden keruuvuosina.

 

Vesilintujen parilaskenta

Vesilintujen parilaskenta tehdään vuosittain keväällä. Vesilintuparit lasketaan vuosittain samoista laskentapisteistä. Laskennan tarkoituksena on seurata vesilintukantojen pesimäkannan vaihtelua vuodesta toiseen. Parilaskennassa laskettavat lajit ovat kuikka-, uikku-, sorsa- ja lokkilinnut sekä nokikana. Laskentoja koordinoivat sekä Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus) että Luonnonvarakeskus (Luke), joka keskittyy metsästäjien tekemiin laskentoihin.

Parilaskenta tehdään toukokuussa kahteen kertaan noin kahden viikon välein. Ensimmäisellä laskentakierroksella lasketaan aikaisin muuttavat lajit ja toisella kierroksella myöhäiset lajit. Laskenta tehdään aamulla tai illalla ja yhden pisteen laskeminen vaatii aikaa vain noin 15 minuuttia.

Katso: Parilaskennan ohjeet

Katso: Esimerkki parilaskentatulosten käytöstä

 

Vesilintujen poikuelaskenta

Vesilintujen poikuelaskenta tehdään vuosittain keskikesällä. Poikuelaskennassa käytetään samoja laskentapisteitä kuin kevään parilaskennassa. Laskennan tarkoituksena on seurata vesilintujen poikastuoton vaihtelua vuodesta toiseen. Poikuelaskennassa tärkeimmät laskettavat lajit ovat sinisorsa, tavi, haapana, telkkä ja nokikana, mutta myös muut vesilintulajit pyritään laskemaan. Poikuelaskentoja koordinoi Luke.

Poikuelaskenta tehdään heinäkuussa. Laskentoja tehdään jokaisella pisteellä vain yksi. Laskenta tehdään aamulla ja yksi kohde vaatii aikaa kohteesta riippuen noin 15 minuuttia.

Katso: Esimerkki poikuelaskentojen tuottamasta tiedosta

Katso: Poikuelaskennan ohjeet

 

Saaliskysely ja siipinäytekeräys

Vesilintusaaliin kokoa ja rakennetta sekä metsästyksen kohdistumista seurataan saaliskyselyillä sekä siipinäytekeräyksillä. Saaliskysely lähetetään vuosittain satunnaisesti valitulle metsästäjäjoukolle ja sen perusteella laaditaan arvio pienriistasaaliin koosta. Kyselyllä kerätään tietoa vesilintujen lisäksi myös muusta pienriistasta. Saaliskyselyitä koordinoi Luke. Kyselyyn voi vastata nykyään myös sähköisesti, eikä siihen vastaaminen vie paljoa aikaa. Vastaajat valitaan satunnaisesti, joten vastaajaksi ei pääse oma-aloitteisesti.

Siipinäytteitä kerätään vesilinnustussaaliista. Keräykset eivät ole jokavuotisia, vaan niitä järjestetään vain ajoittain. Viimeisin siipinäytekeräys järjestettiin vuosina 2014−2016. Siipinäytteitä keräämällä saadaan tietoa vesilintusaaliin laji-, ikä- ja sukupuolirakenteesta sekä metsästyssaaliin ajallisesta ja maantieteellisestä jakautumisesta. Siivistä saadaan myös tietoa nuorien lintujen lentokyvyn kehittymisestä ja vanhojen naaraiden sulkasadon ajoittumisesta.

Siipinäytekeräykseen osallistuminen on metsästäjälle suhteellisen vaivatonta. Ammutuista sorsista otetaan talteen toinen siipi ja se lähetetään tutkimukselle. Lukelta saa pyydettäessä valmiiksi maksettuja postituspusseja siipien lähettämiseen. Jokaisen aktiivisen sorsastajan olisi suotavaa osallistua omalta osaltaan siipinäytteiden keräämiseen, jotta näytteitä saataisiin riittävästi ja erityisesti kattavasti eri puolilta maata. Lisätietoa siipinäytekeräyksistä ja niihin osallistumisesta saa Lukesta ja Suomen riistakeskuksen aluetoimistoilta.

Katso: Artikkeli vuosien 2000−2007 siipinäytekeräyksen tuloksista