Riistanhoitoyhdistysten tehtävät osa 2

Esikatselu

 

Edellisellä oppitunnilla tarkasteltiin riistanhoitoyhdistysten toimintaa erityisesti riistahallintolain näkökulmasta. Oppitunnilla käytiin läpi riistanhoitoyhdistysten julkiset hallintotehtävät ja muut tehtävät sekä lyhyesti periaatteita sekä maksuja, jotka koskevat julkisia hallintotehtäviä. Tällä oppitunnilla jatketaan riistanhoitoyhdistysten julkisten hallintotehtävien ja muiden tehtävien tarkastelua.

Metsästäjätutkinnot ja ampumakokeet

Riistanhoitoyhdistykset vastaavat alueellisesti metsästäjätutkinto- ja ampumakoetilaisuuksien järjestämisestä. Metsästäjätutkinto- ja ampumakoetilaisuudet ovat julkisia, ennalta ilmoitettuja ja kaikille avoimia tilaisuuksia. Riistanhoitoyhdistykset eivät saa järjestää suljettuja tilaisuuksia esimerkiksi jollekin rajatulle erityisryhmälle.

Jousikokeen ampuja. Kuva: Sirpa Kuhlström

 

Metsästäjätutkinto

Riistanhoitoyhdistyksen tehtäviin kuuluu metsästäjätutkinnon järjestäminen. Metsästäjätutkinnossa osoitetaan metsästyksen ja riistanhoidon sekä metsästystä koskevien säännösten ja määräysten tuntemus. Tutkinnon suorittamisen jälkeen on mahdollista maksaa riistanhoitomaksu. Metsästäjätutkinto suoritetaan Suomen riistakeskuksen nimittämälle metsästäjätutkinnon vastaanottajalle. Lisää metsästäjätutkinnon suorittamisesta on Riistainfossa osoitteessa https://www.riistainfo.fi/uusi-metsastaja/metsastajatutkinto/.

Tietyissä tapauksissa henkilö voi olla vapautettu metsästäjätutkinnon suorittamisesta. Laki riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta (616/1993) 2 § mukaan:

  • Mitä 1 momentissa on sanottu, ei kuitenkaan koske henkilöä, joka joltakin kuluvaa metsästysvuotta edeltäneeltä viideltä metsästysvuodelta on maksanut riistanhoitomaksun, eikä sellaista Suomen kansalaista, joka saa metsästää Ahvenanmaalla kyseisestä maakuntaa koskevien säännösten mukaisesti, eikä sellaista ulkomaalaista, joka kotimaassaan on oikeutettu metsästämään.
  • Esimerkiksi Ruotsissa asuva Suomen kansalainen ei ole vapautettu metsästäjätutkinnon suorittamisesta.

Riistanhoitoyhdistysten tehtäviin kuuluu myös tarvittaessa metsästyskortin tilaaminen ulkomaisille henkilöille. Ulkomaalaiselle henkilölle voidaan tilata metsästyskortti, jos hän voi esittää riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalle maansa metsästyskortin jäljennöksen tai luotettavan selvityksen siitä, että hänellä on oikeus metsästää omassa maassaan. Mikäli hän ei pysty antamaan hyväksyttävää selvitystä oikeudestaan metsästää kotimaassaan, hänen on suoritettava metsästäjätutkinto voidakseen metsästää Suomessa.

Metsästyskortti myönnetään metsästysvuodeksi kerrallaan ja se postitetaan hakemuksessa ilmoitettuun osoitteeseen.

Ampumakokeen vastavuoroinen tunnustaminen

Edellisellä oppitunnilla todettiin ampumakokeiden järjestämisen kuuluvan riistanhoitoyhdistysten tehtäviin. Riistanhoitoyhdistys järjestää ampumakokeen ja antaa sen hyväksytystä suorittamisesta ampumakoetodistuksen sekä pyynnöstä jäljennöksen siitä. Tämän lisäksi riistanhoitoyhdistyksiin voi ajoittain tulla kyselyitä, miten toimitaan ulkomaalaisten metsästäjien kohdalla heidän suorittamansa ampumakokeen osalta. Näissä kysymyksissä pohjana on Metsästyslain 21 a § Ampumakokeen vastavuoroinen tunnustaminen -kohta.

Edellä 21 §:ssä tarkoitettuja riistaeläimiä metsästettäessä ampujana saa toimia myös se, jolla on voimassa oleva ampumakoetodistusta vastaava todistus muussa maassa suoritetusta vastaavia riistaeläimiä koskevasta ampumakokeesta tai joka antaa riistanhoitoyhdistykselle selvityksen siitä, että hänellä on kotimaassaan oikeus metsästää vastaavan kokoisia riistaeläimiä.

Riistanhoitoyhdistys antaa todistuksen toisessa maassa suoritetun ampumakokeen tai edellä tarkoitetun selvityksen vastavuoroisesta tunnustamisesta. Riistanhoitoyhdistyksen todistus on voimassa enintään kolme vuotta. Ahvenanmaalla suoritettu ampumakoe vastaa 21 §:ssä tarkoitettua ampumakoetta.

Maastotarkastukset

Riistanhoitoyhdistysten tehtäviin kuuluu tietyissä tapauksissa Riistavahinkolain (105/2009) 25 §:n 1 momentin mukaisiin maastotarkastuksiin osallistuminen. Riistanhoitoyhdistys lähettää nimitetyn tarkastajan maastotarkastustehtäviin.

Vahinkoa kärsineellä ja riistanhoitoyhdistyksen nimetyllä edustajalla on oikeus olla läsnä maastotarkastuksessa sekä oikeus liittää maastotarkastuksesta laadittuun arviokirjaan oma käsityksensä vahingosta. Maastotarkastuksesta on hyvissä ajoin etukäteen ilmoitettava vahinkoa kärsineelle sekä riistanhoitoyhdistyksen edustajalle. Riistanhoitoyhdistysten nimitetyt edustajat kutsutaan mukaan maastotarkastuksiin, kun Metsäkeskus tai maaseutuviranomainen tekevät hirvieläinten tai suurpetojen aiheuttamista vahingoista tarkastuksia.

Riistanhoitoyhdistyksen hallitus esittää henkilöitä edustamaan riistavahinkotarkastuksissa.  Suomen riistakeskus nimittää riistanhoitoyhdistyksen esittämän edustajan aivan kuten muidenkin rhy-toimijoiden kohdalla. Riistanhoitoyhdistyksen hallituksen kannattaa päättää esitettävät henkilöt siten, että eri puolilla riistanhoitoyhdistystä olisi eri edustajat, jolloin ”taakka” ei kasautuisi yhden tai kahden henkilön harteille.

Ampuma-aseluvan myöntämisestä pienoispistoolin hankintaan

Haettaessa lupaa (Ampuma-aselain (1/1998) 45 §:n 2 mom.
hankkimisluvan saajaa koskevat edellytykset luonnolliselle henkilölle):

  • metsästyslainsäädännön mukaan sallittua eläinten ampumista varten hakijan on esitettävä harrastuksestaan luotettava selvitys ja, jos hakemus koskee lupaa 6 §:n 2 momentin 5 tai 7 kohdassa tarkoitettua ampuma-asetta varten, lisäksi riistanhoitoyhdistyksen antama todistus aktiivisesta harrastuksestaan;

Lisäksi luvan hakemisessa on huomioitava, että ampuma-aseasetuksen
(145/1998) 44 e §:n
mukaan:

  • Ampuma-aselain 45 §:n 4 momentissa tarkoitetun loukku- tai luolapyynnin taikka vastaavissa olosuhteissa tapahtuvan metsästysharrastuksen on oltava aktiivista kyseisen riistanhoitoyhdistyksen alueen olosuhteet huomioon ottaen. Aktiivisuus on osoitettava riistanhoitoyhdistykselle esitettävällä selvityksellä tai suunnitelmalla loukuilla tai luolakoiralla tapahtuvasta metsästyksestä.
  • Selvitys tai suunnitelma on esitettävä sille riistanhoitoyhdistykselle, jonka alueella hakija pääasiallisesti harjoittaa loukku- tai luolapyyntiä.

Harrastustodistuksen antaminen:

Riistanhoitoyhdistyksen ampuma-aselain nojalla antamia harrastustodistuksia varten on olemassa JHT-päällikön 1.4.2015 antama ohje. Harrastustodistuksen hakemista varten on valmis lomake, joka on ladattavissa Suomen riistakeskuksen verkkosivuilta osoitteesta https://riista.fi/metsastys/lomakkeet/harrastustodistuslomake/.

Suomen riistakeskus suosittaa yhtenäisten käytäntöjen varmistamiseksi, että riistanhoitoyhdistykset käyttäisivät todistuksen antamisessa valmista todistuspohjaa. Todistuspohja on laadittu siten, että sillä voidaan antaa todistus asiakkaan selvityksellä tai suunnitelmalla osoittamasta aktiivisuudesta. Todistuspohja soveltuu myös tilanteisiin, joissa asiakkaan antamaa selvitystä tai suunnitelmaa ei voida pitää riittävänä myönteisen todistuksen antamiseen.

Harrastuksen jatkumisen osoittaminen:

Riistanhoitoyhdistyksien tehtäviin kuuluu myös harkinnan mukaan myöntää todistus, jossa osoitetaan metsästysharrastuksen jatkuminen.

Ampuma-aselain (1/1998) 53 a §:n 1 mom. mukaan luonnollisen henkilön, jolla on metsästyslainsäädännön mukaan sallittua eläinten ampumista, ampumaurheilua ja -harrastusta taikka näytöstä, kuvausta tai muuta vastaavaa esitystä varten 6 §:n 2 momentin 4–7 kohdassa tarkoitetun ampuma-aseen toistaiseksi voimassa oleva hallussapitolupa, on viiden vuoden kuluttua luvan antamisesta ja tämän jälkeen viiden vuoden välein toimitettava lupaviranomaiselle laissa määritelty todistus tai selvitys. Riistanhoitoyhdistyksen kohdalla kyseessä on riistanhoitoyhdistyksen antama todistus loukku- tai luolapyynnin aktiivisesta harjoittamisesta.

Elinkeinon harjoittaminen

Riistahallintolain 35 §:n mukaan riistanhoitoyhdistykset ja Suomen riistakeskus saavat harjoittaa sellaista elinkeinotoimintaa, joka tukee niiden tarkoituksen toteutumista eikä vaaranna niiden puolueettomuutta julkisten hallintotehtävien hoitamisessa. Riistanhoitoyhdistysten kohdalla tällaista toimintaa on esimerkiksi ampumaratatoiminta.

Metsästyksenvalvonta

Riistanhoitoyhdistys esittää metsästyksenvalvojan tehtävään henkilöitä, jotka Suomen riistakeskus nimittää. Metsästyksenvalvojan tehtävistä ja oikeuksista säädetään riistahallintolain 23 §:ssä. Metsästyksenvalvoja seuraa metsästyksen ja riistanhoidon lainmukaisuutta toiminta-alueellaan. He ilmoittavat tarvittaessa havainnoistaan metsästyslain noudattamisen valvonnasta vastaaville viranomaisille, Suomen riistakeskukselle, metsästysoikeuden haltijoille ja metsästysoikeuden omistajille. Metsästyksenvalvojat toimivat muiden viranomaisten apuna metsästyksenvalvonnassa.

Metsästyksen valvojan tehtävät ja oikeudet:

  • Metsästyksenvalvojalla on tehtäväänsä suorittaessaan oikeus tarkastaa metsästäjän henkilöllisyys, metsästysoikeus, riistanhoitomaksun suorittaminen ja ampumakokeen suorittaminen.
  • Metsästyksenvalvojalla on lisäksi oikeus tarkistaa pyyntivälineet ja menetelmät.
  • Metsästyksenvalvojalla on velvollisuus esittää todistus oikeudestaan toimia metsästyksenvalvojana sitä pyydettäessä.
    • Riistanhoitoyhdistykset antavat todistuksen nimittämisen jälkeen
    • Todistukset saatavissa tilaamalla Suomen riistakeskuksen verkkokaupasta (https://kauppa.riista.fi/)

 

JHT-ohje metsästyksen valvonnan järjestämisestä

Riistanhoitoyhdistys voi suorittaa metsästyksenvalvontaa, jos sillä on vähintään yksi nimitetty metsästyksenvalvoja. Metsästyksen valvonnan toteuttaminen tulee ottaa huomioon riistanhoitoyhdistyksen vuotuisen toiminnan suunnittelussa. Tähän liittyen metsästyksen valvonta tulee sisällyttää toimintasuunnitelmaan ja metsästyksen valvontaan tulisi budjetoida varoja talousarvion rajoissa.

Suomen riistakeskus suosittaa, että vuosittaista metsästyksen valvontaa suunnitellaan yhdessä lähiriistanhoitoyhdistysten ja metsästyslain valvonnasta vastaavien viranomaisten kanssa.

Susikannan hoitosuunnitelma sisältää myös riistanhoitoyhdistysten metsästyksenvalvontaa koskevan toimenpiteen. Susireviirialueen riistanhoitoyhdistysten tulee laatia vuosittain suunnitelma metsästyksenvalvonnasta.

Riistanhoitoyhdistysten suorittaman metsästyksen valvonnan aktiivisuudessa on suuria paikallisia eroja. Erot saattavat johtua enemmän riistanhoitoyhdistysten erilaisista toiminnan painopisteistä kuin yksittäisten metsästyksenvalvojien aktiivisuudesta. Susireviirialueiden riistanhoitoyhdistyksissä tulee kiinnittää erityistä huomiota metsästyksen valvonnan suunnitteluun ja toimeenpanoon. Valvonnan kehittämiseen tulee varata riittävästi taloudellisia resursseja.

Esittämiset

Riistanhoitoyhdistyksen hallitus esittää Suomen riistakeskukselle nimitettäväksi metsästyksenvalvojat, ampumakokeiden ja metsästäjätutkintojen vastaanottajat sekä edustajat riistavahinkojen maastotarkastuksiin. Esityksistä tulee olla asianmukaiset pöytäkirjamerkinnät. Esittämisistä säädetään Valtioneuvoston asetuksessa riistahallinnosta, 10 §:ssä.

Nimityksen peruuttaminen:

  • Havaitessaan toimihenkilöittensä toimissa epäasiallista toimintaa näiden suorittaessa julkisia hallintotehtäviä tulisi riistanhoitoyhdistyksen puuttua asiaan välittömästi.
  • Riistanhoitoyhdistys voi kuultuaan asianomaista antaa toimihenkilölle huomautuksen taikka varoituksen.
  • Jos epäasiallinen toiminta julkisessa hallintotehtävässä jatkuu tai toiminta on lähtökohtaisesti vastoin nimittämisperusteita, voi Suomen riistakeskus peruuttaa nimittämisen riistanhoitoyhdistyksen hallituksen esityksestä.
Hirvieläinten verotussuunnittelu

Riistanhoitoyhdistysten tehtäviin kuuluu hirvitalousaluetason verotussuunnitelman laatiminen. Verotussuunnitteluun kuuluvat seuraavat vaiheet:

  • ARN eli Alueellinen riistaneuvosto kuulee sidosryhmiä viikolla 10.
  • Luonnonvarakeskus tuottaa riistanhoitoyhdistysten kanta-arviot sekä hirvitalousalueiden verotusskenaariot viikon 11 loppuun mennessä.
  • Riistanhoitoyhdistys kuulee paikallisia sidosryhmiä hirviverotukseen liittyen.
  • Riistanhoitoyhdistysten edustajat laativat yhdessä hirvitalousaluetason verotussuunnitelman.
  • Riistanhoitoyhdistys kartoittaa pyyntiluvanhakijoiden näkemykset ja esittelee alustavat verotussuunnitelmat.
  • Riistanhoitoyhdistys laatii täsmennetyn verotussuunnitelman alueelleen.
  • Verotussuunnitelmat lähetetään hirvitalousaluevastaavalle tai sovitulle riistanhoitoyhdistykselle sekä riistakeskuksen aluetoimistolle.
  • Riistanhoitoyhdistyksen hallitus vahvistaa rhy:n verotussuunnitelman 4. mennessä.
  • Riistanhoitoyhdistys viestii vahvistetun verotussuunnitelman pyyntiluvanhakijoille.

Tärkeää muistaa hirvieläinlupahakemuksiin ja hakemusmenettelyyn liittyen:

On tärkeää muistaa, että riistanhoitoyhdistyksen tehtävänä ei ole antaa lausuntoa hakemuksiin. Riistanhoitoyhdistys ei siis laadi luvansaajakohtaista verotussuunnitelmaa vaan luvansaajat päättävät hakemastaan lupamäärästä.

  • Hirvieläintenpyyntilupahakemukset on jätettävä 30.4. mennessä.

– jätetään Oma riista -palvelun kautta

– jos hakemus jätetään paperisena, se toimitetaan Suomen riistakeskukselle ja kopio lähetetään riistanhoitoyhdistykselle

Suurpetohavainnot ja riistalaskennat

Riistanhoitoyhdistykset koordinoivat suurpetohavaintoja ja riistalaskentoja. Niistä vastaa kuitenkin riistahallinto. Luonnonvarakeskuksen arvio suurpetojen lukumääristä perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisen petoyhdyshenkilöverkoston kirjaamiin petohavaintoihin. Riistanhoitoyhdistyksen nimeämät petoyhdyshenkilöt ovat koulutettuja asiantuntijoita, jotka voivat käydä tarvittaessa paikalla tarkastamassa ja määrittämässä mahdollisia suurpetohavaintoja. Havainnot kirjataan sähköisen Tassu-järjestelmään. Metsästäjien ja muiden luonnossa liikkujien toivotaankin ilmoittavan havaintonsa alueensa petoyhdyshenkilöille. Lisätietoja petoyhdyshenkilöistä ja suurpetoseurannoista on osoitteessa https://riista.fi/riistatalous/riistakannat/riistakantojen-seuranta/suurpetoseuranta/.

Riistakolmiolaskennoista on tietoa osoitteessa https://www.riistakolmiot.fi/.