Riistanhoitoyhdistys julkisen vallan käyttäjänä

Esikatselu

 

Mikä on riistanhoitoyhdistys ja mitkä lait, säännöt ja ohjeistukset määrittävät ja ohjaavat sen toimintaa? Tällä oppitunnilla tarkastellaan riistanhoitoyhdistystä julkisen vallan käyttäjänä. Oppitunnin aiheita ovat riistanhoitoyhdistyksen juridinen määritelmä, sen toimintaa ohjaavat lait ja riistanhoitoyhdistyksen asema osana julkista riistakonsernia. Oppitunnilla esitellään riistanhoitoyhdistyksen ja sen toiminnan kannalta merkittäviä lakeja, lakipykäliä sekä julkisten hallintotehtävien päällikön antamaa ohjeistusta, jotka ohjaavat riistanhoitoyhdistysten toimintaa. Oppitunnilla esitellään myös Suomen riistakeskuksen tehtäviä ja riistakeskuksen hallinnollista suhdetta riistanhoitoyhdistyksiin. Linkkien kautta ajantasaisen lain voi käydä lukemassa Finlexin sivuilta.

Riistanhoitoyhdistyksen juridinen määritelmä

Riistanhoitoyhdistykset ovat olleet osa nykyaikaista välillistä julkista hallintoa vuodesta 2011 alkaen, jolloin riistahallintoa uudistettiin.

Tuolloin voimaan tulleessa riistahallintolaissa säädetään riistanhoitoyhdistysten julkisista hallintotehtävistä samoin kuin muista tehtävistä.

Riistanhoitoyhdistysten toimintaa ohjaa ja valvoo Suomen riistakeskus. Metsästys- ja riistanhoitotoimen ylin johto ja valvonta kuuluvat maa- ja metsätalousministeriölle.

Määritelmällisesti riistanhoitoyhdistys on riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetussa laissa tarkoitetun riistanhoitomaksun maksaneiden metsästäjien omatoimisuuteen perustuva itsenäinen toimija. Yhdistyksellä on aina oma maantieteellinen toiminta-alueensa. Riistanhoitoyhdistyksellä on hallitus ja toiminnanohjaaja. Toiminnanohjaaja on lain mukaan aina työsuhteessa riistanhoitoyhdistykseen.

Riistanhoitoyhdistys vastaa kestävän riistatalouden edistämisestä toiminta-alueellaan, huolehtii metsästäjien vapaaehtoistoiminnan edistämisestä ja organisoinnista sekä hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät.

Riistanhoitoyhdistykset ovat määritelmällisesti lailla perustettuja julkisoikeudellisia yhdistyksiä. Niihin sovelletaan yhdistyslakia (503/1989) ainoastaan siltä osin kuin riistahallintolaissa säädetään. Määritelmällisesti riistanhoitoyhdistykset eivät ole rekisteröityjä yhdistyksiä.

Suomen riistakeskuksen tehtävät suhteessa riistanhoitoyhdistyksiin

Suomen riistakeskus ohjaa ja valvoo riistanhoitoyhdistysten toimintaa. Riistanhoitoyhdistysten tapaan riistakeskuksen toiminnasta säädetään riistahallintolaissa.

Suomen riistakeskuksen yhtenä tehtävä on tukea riistanhoitoyhdistysten toimintaa esimerkiksi alueellisen neuvonnan kautta. Lisäksi Suomen riistakeskuksella on laissa säädettyjä julkisia hallintotehtäviä, jotka liittyvät riistanhoitoyhdistystoimintaan. Riistahallintolain 2 §:n 1 momentin mukaan Suomen riistakeskus:

  • nimittää riistanhoitoyhdistysten metsästyksenvalvojia sekä ohjaa ja valvoo heitä
  • nimittää riistanhoitoyhdistysten metsästäjätutkinnon sekä ampumakokeiden vastaanottajat sekä ohjaa ja valvoo heitä
  • nimittää riistavahinkolain (105/2009) 25 §:ssä tarkoitetuissa maastotarkastuksissa toimivat riistanhoitoyhdistysten edustajat ja ohjaa sekä valvoo heitä
  • valvoo yleisesti riistanhoitoyhdistysten toimintaa.

Suomen riistakeskukselle kuuluu edellä mainittujen julkisten hallintotehtävien lisäksi muita riistahallintolaissa tai muun lain mukaan säädettyjä julkisia hallintotehtäviä. Riistakeskus vastaa metsästäjien ryhmävakuutuksen sekä nimittämiensä riistanhoitoyhdistysten toimihenkilöiden tehtävien hoitamiseen liittyvän riittävän vakuutusturvan hankkimisesta ja voimassa pitämisestä.

Riistanhoitoyhdistykset ovat osa julkista riistakonsernia, jota ohjaa julkisen riistakonsernin strategia.

 

Hoitosuunnitelmat riistatalouden työkaluna

Riistaeläinten hoitosuunnitelmat ovat tärkeä työkalu riistanhoitoyhdistyksille. Riistanhoito perustuu riistaeläinten hoitosuunnitelmiin.

Hoitosuunnitelmat ohjaavat ja antavat suunnan esimerkiksi hirvikannan hoidolle ja ovat suomalaisen riistapolitiikan ydintyökalu. Ne vastaavat myös kansainvälisiin haasteisiin, mistä esimerkkinä on muuttavia riistalintulajeja koskevat kansainväliset hoitosuunnitelmat.

Hoitosuunnitelmia tehdään osallistavan valmistelun periaatteiden mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hoitosuunnitelmia laadittaessa järjestetään laajoja kuulemisia kaikille osapuolille ja eri sidosryhmille. Kuulemiset voivat olla Internetin välityksellä tapahtuvia tai kokouskierroksia. Niissä yhteensovitetaan riistakantojen hoitoon liittyvät usein ristiriitaisetkin tavoitteet ja odotukset.

Hoitosuunnitelmia voi tarkastella täältä.

 

Yhdistysten toimintaa ohjaavat lait ja julkistenhallintotehtävien päällikön ohjeet

Riistanhoitoyhdistykset käyttävät julkista valtaa hoitaessaan julkisia hallintotehtäviään, joihin pätevät sama lait kuin muuhunkin julkisen vallan käyttöön. Toiminnan kannalta onkin hyvä tuntea julkista vallankäyttöä koskevat perusperiaatteet ja -säännöt, jotka luovat perustan hyvälle hallinnolle.

Perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että riistanhoitoyhdistyksen tekemiä julkisia hallintotehtäviä ja varainkäyttöä koskevia päätöksiä koskettavat esimerkiksi perustuslain säädökset koskien asian käsittelyä, päätöksiä ja käsittelyn julkisuutta. Riistanhoitoyhdistyksen tekemistä päätöksistä voidaan aina valittaa tai hakea muutoksenhakua, joten päätökset tulee tehdä huolella. Riistanhoitoyhdistykset ovat myös vastuussa ympäristöstään perustuslain 20 §:n nojalla.

Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö antaa riistanhoitoyhdistyksille lakiin perustuvia toimintaa koskevia ohjeita. Niin kutsutut julkisten hallintotehtävienpäällikön ohjeet koskevat esimerkiksi toimihenkilöiden nimittämistä, metsästyksenvalvontaa ja ampumakokeiden ja metsästäjätutkintojen järjestämistä.

JHT-päällikön ohjeet toimitetaan riistanhoitoyhdistyksille ja ne ovat kootusti dokumenttiarkistossa.

Julkista valtaa koskevia tärkeitä perustuslain kohtia

Perustuslain 21 §

  • Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
  • Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Perustuslain 14 §:n 4 mom.

  • Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Perustuslain 20 §, Vastuu ympäristöstä

  • Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.
  • Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Muita keskeisiä lakeja riistanhoitoyhdistysten näkökulmasta

Edellä esiteltiin lakeja riistanhoitoyhdistysten julkisten hallintotehtävien hoitamisen näkökulmasta. Riistanhoitoyhdistysten tehtävät kytkeytyvät edellä esitettyjen lisäksi moneen eri lakiin ja asetukseen, jotka liittyvät niin metsästykseen kuin esimerkiksi riistahallintoon.

Toimijoiden kannalta tärkeimpiä lakeja on koottu alla olevaan tietolaatikkoon. Olennaista on tuntea lakeihin sisältyvät riistanhoitoyhdistystoiminnan kannalta keskeiset säännöt ja periaatteet sekä riistanhoitoyhdistyksen asema osana riistahallintoa ja yhteisöjä. Tuntemalla hyvää hallintoa koskevat periaatteet, on myös työskentely yhdistyksissä helpompaa. Tällä kurssilla avataan myös osittain lakien sisältöjä tarkastelemalla riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja toimijoita suhteessa niitä säätäviin lakeihin. Suomen riistakeskus tiedottaa yhtäaikaisesti riistanhoitoyhdistyksiä lakimuutoksista koskien esimerkiksi riistanhoitoyhdistyksen toimintaa ja metsästystä. Voit tutustua tarkemmin alle koottuihin lakeihin ja asetuksiin klikkaamalla linkkiä.

sekä JHT-päällikön antamat ohjeet