Riistanhoitoyhdistys ja hyvä hallintotapa

Esikatselu

 

Tällä oppitunnilla aiheena on hyvät hallintotavat sekä hallintoa koskevat periaatteet, jotka koskettavat erityisesti riistanhoitoyhdistyksen hallitusta, toiminnanohjaaja ja julkisia hallintotehtäviä suorittavia toimijoita. Oppitunnilla tarkastellaan hyvää hallintotapaa riistanhoitoyhdistysten näkökulmasta. Riistanhoitoyhdistysten hallintotapaa ohjaavat niin hallintolaissa kuin tietyiltä osin yhdistyslaissa olevat säädökset. Hyvän hallinnon periaatteet ohjaavat esimerkiksi neuvontaa, palvelua, kielenkäyttöä, viranomaisten yhteistyötä, esteellisyyttä ja asiakirjojen julkisuuden tai salassapidon määrittämistä. 

Seuraavaksi esitellään lyhyesti muutamia hallintolakiin kirjattuja hallinnon periaatteita, jotka ovat erityisen tärkeitä riistanhoitoyhdistysten hallinnollisen toiminnan ja hallinnonkäytäntöjen näkökulmasta. Periaatteiden ja säädösten tunteminen on tärkeää esimerkiksi riistanhoitoyhdistysten lakisääteisten viranomaispalveluiden ja neuvonnan hoitamisessa.  Metsästyslain 89 §:n mukaan hallintolakia ja lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan riistanhoitoyhdistyksen toimintaan niiden hoitaessa julkista hallintotehtävää.

Hallintolaissa esitellään hallinnon oikeusperiaatteet, jotka ohjaavat viranomaisen toimintaa.

Hallinnon oikeusperiaatteet 6 §:

Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

Palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus 7 §:

Asiointi ja asian käsittely viranomaisessa on pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti.

Neuvonta

Hallintolain 8 §:ssä säädetään viranomaisneuvonnasta. Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa. Lisäksi viranomaisen on vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Asiasta on myös useita apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja. Ratkaisuissa tulee ilmi, että viranomaisten on esimerkiksi vastattava tiedusteluihin kuten sähköposteihin viivyttelemättä.

Lisäksi tulee muistaa, että viranomaisen neuvonta on aina maksutonta. Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, viranomaisen on pyrittävä opastamaan asiakas toimivaltaisen viranomaisen luo. Esimerkkinä voi mainita kyselyt luonnonsuojelulailla rauhoitetuista elämistä: naurulokkiin ja valkoposkihanheen liittyvät kysymykset ohjataan ELY-keskukselle.

Hyvän kielenkäytön vaatimus

Riistanhoitoyhdistyksiä koskee myös hallintolain 9 §:n hyvän kielenkäytön vaatimus. Hallintolain 9 §:n hyvän kielenkäytön vaatimuksen mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

Riistanhoitoyhdistys ja mielipiteenilmaus:

Edellä esitetty hyvän kielenkäytön vaatimus koskettaa myös esimerkiksi mielipidekirjoitusten tekemistä riistanhoitoyhdistysten nimissä. Lähtökohtaisesti julkista tehtävää hoitavilla henkilöillä, kuten riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajilla ja puheenjohtajilla on sama perus- ja ihmisoikeutena turvattu oikeus mielipiteiden esittämiseen kuin muillakin henkilöillä.

Riistanhoitoyhdistysten nimissä olevien mielipidekirjoitusten tulee kuitenkin pysyä asialinjalla. Apulaisoikeusasiamies on antanut ratkaisun liittyen riistanhoitoyhdistyksen nimissä tapahtuvaan mielipidekirjoitukseen (apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu diaarinumero 676/07, 21.4.2009).

Kun esiinnytään lakisääteisen riistanhoitoyhdistyksen nimissä esimerkiksi lehtien mielipidekirjoituksissa tai sosiaalisessa mediassa, siihen liittyy aivan erilainen vastuu kuin esiinnyttäessä yksityishenkilöinä tai .

Asiallisuuden lisäksi viranomaisten kielenkäytön tulee olla selkeää ja ymmärrettävää.

Riistanhoitoyhdistyksissä huomioitavaa

  • Muista, että olet julkinen toimija.
  • Muista, että edustat paikallista riistahallintoa, kun kommentoit tai annat lausuntoja taikka kirjoitat riistanhoitoyhdistyksen toimihenkilönä.
Asiointikieli riistanhoitoyhdistyksissä

Asiakkaan oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisessa asioidessaan on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tai mitä johtuu Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista. Riistahallintolain 26 §:ssä todetaan, että:

Viranomaisten yhteistyö

Hallintolain 10 §:ssä säädetään yhteistyöstä viranomaisten välillä, joka koskettaa myös riistanhoitoyhdistyksiä niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä. Hallintolain 10 §:n mukaan:

Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa ja asian vaatimassa laajuudessa avustettava toista viranomaista tämän pyynnöstä hallintotehtävän hoitamisessa sekä muutoinkin pyrittävä edistämään viranomaisten välistä yhteistyötä. Viranomaisten välisestä virka-avusta säädetään erikseen.

Yhteistyö koskee kaikkia viranomaisia kuten ELY:ä, AVI:a, tullia, rajavartiostoa, poliisia ja maaseutuviranomaisia.

Esteellisyys

Riistanhoitoyhdistyksiä koskettavat hallintolain 27 § ja yhdistyslain 26 §, joissa säädetään esteellisyydestä.

Hallintolain 27 §:ää esteellisyydestä sovelletaan riistanhoitoyhdistyksiin hoidettaessa nimitettynä toimihenkilönä julkista hallintotehtävää kuten ampumakokeita, metsästäjätutkintoja, maastotarkastuksia ja metsästyksen valvontaa.

Hallintolain 27 §:n mukaan ”virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen”. Edelleen hallintolain mukaan, mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä (esimerkiksi Suomen riistakeskuksen hallituksen jäseniä) ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa (esimerkiksi riistavahinkojen maastotarkastukset).

Yhdistyslain 26 §:ää esteellisyydestä sovelletaan riistanhoitoyhdistyksen hallituksen ja riistanhoitoyhdistyksen kokouksiin. Pykälän ensimmäisen momentin mukaan jäsen ei saa yhdistyksen kokouksissa äänestää eikä tehdä päätösehdotuksia päätettäessä hänen ja yhdistyksen välisestä sopimuksesta tai muusta asiasta, jossa hänen yksityinen etunsa on ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa. Lisäksi sanotun pykälän 2 momentin mukaan hallituksen jäsen tai muu, jolle on uskottu yhdistyksen hallintoon kuuluva tehtävä, ei saa äänestää päätettäessä tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta taikka vastuuvapauden myöntämisestä, kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa.

Oikeuskirjallisuudessa painotetaan, että esteellisyyttä koskevat säännökset ovat toimijan toiminnan puolueettomuuden ja objektiivisuuden kannalta keskeisiä. Esteellisyys tarkoittaakin yleensä sellaista, suhteellisen kiinteää suhdetta asian käsittelijän ja käsiteltävän asian tai sen asianosaisten välillä, että käsittelijän objektiivisuuden, tasapuolisuuden, puolueettomuuden ja riippumattomuuden voidaan epäillä heikentyvän. Esteellisyysperusteet määritellään hallintolain 28 §:ssä. Esteellisyyssäännökset vahvistavat menettelyn, esimerkiksi julkisen hallintotehtävän hoitamisen, neutraalisuutta ja yleistä luottamusta tehtävää hoitavan riippumattomuuteen.

Esteellisyyttä koskeviin asioihin on hyvä kiinnittää erityistä huomiota, koska riistanhoitoyhdistyksen hallituksen jäseniin ja toimihenkilöihin sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta silloin, kun nämä henkilöt hoitavat julkisia hallintotehtäviä tai päättävät riistanhoitoyhdistyksen varojen käytöstä. Rikosoikeudellista virkavastuuta käsiteltiin oppitunnilla 4.

Esteellisyysperusteet:

Esteellisyysperusteista säädetään hallintolain 28 §:ssä. Virkamies on esteellinen:

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Läheisellä tarkoitetaan 1 momentissa:

1) virkamiehen puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa;

2) virkamiehen vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa; sekä

3) virkamiehen puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia.

Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista.

Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä.

Esteellisyyden ratkaiseminen:

Esteellisyyden ratkaisemisesta säädetään hallintolain 29 §:ssä. Esteellisyyden ratkaisemisesta säädetään:

  • Virkamiehen esteellisyyttä koskeva kysymys on ratkaistava viipymättä.
  • Virkamies ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään.
  • Monijäsenisen toimielimen jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä päättää kuitenkin toimielin. Monijäseninen toimielin päättää myös muun läsnäoloon oikeutetun esteellisyydestä. Jäsen tai esittelijä saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain, jos toimielin ei olisi ilman häntä päätösvaltainen eikä hänen tilalleen ole ilman huomattavaa viivytystä saatavissa esteetöntä henkilöä.
  • Esteellisyyttä koskevaan päätökseen ei saa hakea erikseen oikaisua eikä muutosta valittamalla.
Yhdistyslain säännösten soveltaminen riistanhoitoyhdistykseen

Riistahallintolain 18 §:ssä säädetään yhdistyslain säännösten soveltamisesta riistanhoitoyhdistykseen. Riistanhoitoyhdistyksen kokoukseen ja riistanhoitoyhdistyksen hallituksen kokoukseen sovelletaan yhdistyslain

  • 26 §:ää esteellisyydestä,
  • 31 §:n 1 ja 2 momenttia pöytäkirjan laatimisesta,
  • 32 §:ää päätöksen moitteenvaraisuudesta,
  • 33 §:ää päätöksen mitättömyydestä ja
  • 34 §:ää täytäntöönpanokiellosta.
  • Pöytäkirjan julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään.

Riistahallintolain perustelujen mukaan:

  • Viittaussäännöksiä yhdistyslakiin pidetään tarpeellisina, koska metsästyslaissa tai -asetuksessa ei vastaavia ole ollut ja näin ollen riistanhoitoyhdistyksen jäsenten oikeusturva ei ole toteutunut asianmukaisella tavalla.
  • Säännöksiä ei kuitenkaan sovellettaisi hallintoasioiden käsittelyyn, koska tällöin sovellettaisiin hallintolakia, jonka säännökset kattavat myös esteellisyyden.
Viranomaisten toiminnan julkisuus

Riistanhoitoyhdistyksen toiminnassa on otettava huomioon julkisuuslaki (eli laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta). Julkisuuslaki sääntelee esimerkiksi viranomaisten hallussa olevien asiakirjojen julkisuutta ja salassapitoa. Laissa säädetään erilaisista tiedonsaantitavoista, joilla voi saada tietoa viranomaisilta.

Oikeusministeriön mukaan lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta mukaan ”jokaisella on oikeus saada tietoja viranomaisen julkisista asiakirjoista. Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei erikseen toisin säädetä. Suomessa vallitsee siis julkisuusperiaate”.

Viranomaisten laatimien asiakirjojen julkisuus ja tiedonsaanti

Julkisuuslain 5 §:ssä määritellään, mitä ovat asiakirjat ja viranomaisen asiakirjat. Julkisuuslain 6 §:n mukaan viranomaisen laatima asiakirja on pääosin julkinen ellei asiakirjan julkisuudesta taikka salassapidosta tai muusta tietojen saantia koskevasta rajoituksesta säädetä erikseen julkisuuslaissa tai muussa laissa.

Julkisuuslain 3 luvussa säädetään oikeudesta saada tietoa asiakirjasta ja 4 luvussa tiedon antamisesta asiakirjasta.

Julkisuuslain 13 § asiakirjan pyytäminen mukaan ”pyyntö saada tieto viranomaisen asiakirjan sisällöstä on yksilöitävä riittävästi siten, että viranomainen voi selvittää, mitä asiakirjaa pyyntö koskee.

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta säätelee myös tiedonsaantitapoja koskien riistanhoitoyhdistyksiä. Riistanhoitoyhdistyksillä on arkistointiohje, jossa määritellään tiedon . Arkisto-ohjeessa todetaan, että arkistonhoidon käytännön vastuuhenkilönä on toiminnanohjaaja, joka vastaa arkiston käyttöpalvelusta huomioiden asiakirjojen julkisuus. Hallituksen kokouspöytäkirja on pysyvästi säilytettävää asiakirja-aineistoa, jota koskevat tietopyynnöt hoitaa toiminnanohjaaja arkistosäännön mukaisesti. Riistanhoitoyhdistyksen hallituksen jäsenillä ei ole oikeutta asiakirjojen julkistamiseen ja lähettämiseen.

Riistanhoitoyhdistyksen hallituksen pöytäkirjat ovat pääsääntöisesti julkisia kaikilta osin tarkastuksen ja allekirjoituksen jälkeen. Sama pätee riistanhoitoyhdistyksen lausuntoihin. Jos asiakirjoissa on salassa pidettäviä asioita, ne tulee poistaa näkyviltä (ylipäänsä salassa pidettävien asioiden kirjaamista kannattaa välttää). Salassapidosta noudatetaan, mitä julkisuuslaissa säädetään.

Hallituksen kokouksen esityslista liitteineen on asian valmistelua, ts.  esityslista on luonteeltaan sisäinen viranomaisselvitys. Esityslista tulee julkiseksi kokouksen pöytäkirjan allekirjoittamisen pois lukien salassa pidettävät tiedot. Esityslistan yhteydessä hallituksen jäsenille toimitetun materiaalin yhteydessä voi olla myös valmisteluasiakirjoja, jotka eivät ole julkisia eikä niistä kaikista välttämättä tulekaan julkisia pöytäkirjan liitteitä.

Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan työsopimukseen ja palkkaukseen liittyvät asiat on hyvä kirjata pöytäkirjan ei-julkiseen liitteeseen. Toiminnanohjaajan, riistanhoitoyhdistyksen toimihenkilöiden ja hallituksen jäsenten terveydentilaa koskevat asiat ovat luonnollisesti aina salassa pidettäviä.

Riistanhoitoyhdistyksessä salassa pidettäviä:

  • Riistanhoitoyhdistyksen omat liike- tai ammattisalaisuudet
    Tämä perustuu JulkL 24 §:n 1 mom. 17 kohtaan, jonka mukaan: asiakirjat, jotka sisältävät tietoja valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön tai 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön, laitoksen tai säätiön liike- tai ammattisalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta liiketoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi mainituille yhteisöille, laitoksille tai säätiöille taloudellista vahinkoa tai saattaisi toisen samanlaista tai muutoin kilpailevaa toimintaa harjoittavan julkisyhteisön tai yksityisen parempaan kilpailuasemaan tai heikentäisi julkisyhteisön tai 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön, laitoksen tai säätiön mahdollisuuksia edullisiin hankintoihin tai sijoitus-, rahoitus- ja velanhoitojärjestelyihin;

 

  • Metsästäjätutkintoasiakirjat, kysymyssarjat ja tarkastuskalvot
     JulkL 24 §:n 1 mom. 22 mukaan: asiakirjat, jotka sisältävät tietoja pääsy- tai muusta kokeesta tai testistä, jos tiedon antaminen vaarantaisi kokeen tai testin tarkoituksen toteutumisen tai testin käyttämisen vastaisuudessa
  • Henkilötiedot
    JulkL 24 §:n 1 mom. 32 mukaan: asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön poliittisesta vakaumuksesta tai tietoja henkilön yksityiselämän piirissä esittämistä mielipiteistä taikka tietoja henkilön elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista.
  • Seuraavat tiedot ovat kuitenkin julkisia
    JulkL 24 §:n 1 mom. 32 mukaan: Asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön toimimisesta poliittisessa tai muussa luottamustehtävässä tai henkilön pyrkimisestä sellaiseen tehtävään samoin kuin henkilön osallistumisesta poliittisen puolueen perustamiseen ja rekisteröintiin tai valitsijayhdistyksen perustamiseen vaaleja varten, ovat kuitenkin julkisia.