Metsäkanalintuseurannat

Esikatselu

Riistalaskentojen avulla selvitetään eri riistalajien kantojen kokoa, rakennetta sekä kehityssuuntaa. Säännönmukaista metsäkanalintulaskentaa on tehty 1960-luvulta lähtien. Laskennat aloitettiin metsäkanalintujen parhaiden poikuemaiden reittiarvioinneilla ja menetelmää muutettiin riistakolmiolaskennoiksi 1980-luvun lopulla.

Joka vuosi toteutettavat riistakolmiolaskennat ovat riistatiedon näkökulmasta merkittävimpiä laskentatapahtumia. Vuosittain tuhannet vapaaehtoiset laskevat noin tuhat riistakolmiota. Riistakolmiolaskenta onkin kattavin metsäriistan laskentamenetelmä koko maailmassa.

Riistakolmio on pysyvä, tasasivuisen kolmion muotoinen laskentareitti, jonka yhden sivun pituus on neljä kilometriä. Laskentareitin kokonaispituudeksi kertyy siten 12 kilometriä. Kolmion suuri koko ja säännöllinen muoto takaavat, että laskentareitti kulkee kattavasti eri metsätyypeissä, eikä ainoastaan parhaimmiksi tiedetyillä metsäkanalintujen poikuemailla. Riistakolmion sijainti maastossa ei muutu, vaikka alueella tapahtuisi merkittäviä muutoksia, esimerkiksi hakkuita. Näin laskentatulos huomioi myös metsärakenteen muutokset ja on vertailukelpoinen vuosien välillä.

Kesälaskennassa heinä-elokuun vaihteessa kolme henkilöä kiertää laskentareitin avorivissä 20 metrin välein ja kirjaa muistiin tiedot 60 metriä leveältä laskentakaistailta havaituista metsäkanalinnuista, lehtokurpista sekä metsäjäniksistä. Myös kaikki karhua koskevat havainnot kirjataan muistiin. Havaintojen lukumäärän ja laskentareitin pinta-alan perusteella lasketaan kannan tiheydet (yksilöä/km2) poikueellisten naaraslintujen osuus sekä keskimääräiset poikuekoot kullekin metsäkanalintulajille.

Kuva: Hannu Huttu

Metsäkanalintujen kannanvaihtelut Suomessa

1960-luvulta lähtien kaikki metsäkanalintukannat taantuivat 1980-luvun loppupuolelle saakka. Kantojen vähenemiseen on vaikuttanut erityisesti metsätaloudesta johtuva elinympäristöjen muuttuminen. Viime vuosituhannen lopun aallonpohjan jälkeen metson, teeren ja pyyn kannat ovat olleet melko tasaisia ja 2000-luvulla on tapahtunut jopa lievää nousua, lukuun ottamatta viimeisen parin vuoden notkahdusta. Ainoastaan riekon taantuminen Etelä-Suomessa näyttää jatkuvan. Metsäkanalinnut ovat lyhytikäisiä lajeja, joilla on korkea luontainen kuolleisuus, mutta suotuisissa oloissa myös suuri lisääntymispotentiaali. Tästä johtuen metsäkanalintukannoissa tapahtuu luontaisesti suurta vaihtelua, riippuen vuotuisesta pesintämenestyksestä ja aikuisten lintujen selviytymisestä.

Laskentatulosten hyödyntäminen metsästyksen suunnittelussa

Tuoreita laskentatuloksia voidaan hyödyntää metsäkanalintujen metsästysaikojen säätelyssä ja verotuksen suunnittelussa. Vuonna 2014 otettiin käyttöön riistakolmiot.fi -palvelu, jonne laskijat tallentavat laskennan tulokset. Palvelu on nopeuttanut huomattavasti laskentatulosten keruuta ja hyödyntämistä sekä helpottanut tiedon säilyttämistä ja raportointia. Palvelun avulla laskentatiedot ovat käytettävissä lähes reaaliaikaisesti.

Luonnonvarakeskus koordinoi riistakolmiolaskentoja yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö käyttää laskentojen tietoja päättäessään metsästysajoista ja metsästyksen säätelystä. Metsästysseurojen tai riistanhoitoyhdistysten saaliskiintiöt voidaan määrittää riistakolmioilta saadun tiedon perusteella. Riistakannoissa havaitut pitkäaikaismuutokset vaikuttavat myös metsästyspolitiikkaan.

Riistakolmiolaskennan avulla saadaan myös tietoa riistalajien elinympäristövaatimuksista ja elinympäristömuutosten vaikutuksista. Seurantatulosten yhdistäminen metsätietouteen avaa uusia mahdollisuuksia tutkia riistan elinympäristöjä. Tietoa riistakannoista tarvitaan myös EU:n lintu- ja luontodirektiivin raportointia varten.

LISÄTIETOA:

Lisää tietoa riistakolmioista

https://www.riistakolmiot.fi/

Lisää tietoa laskennan tuloksista;

https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/riista/

https://www.riistakolmiot.fi/wp-content/uploads/2016/08/Kes%C3%A4laskentaohjeet.pdf (kesälaskentaohjeet)