Lainsäädäntö ja sertifiointi

Esikatselu

Lainsäädäntö

Metsälaki (1093/1996) määrittää talousmetsiemme hoidolle raamit. Metsälain tavoitteena on edistää taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää metsien hoitoa ja käyttöä. Laki uudistui vuonna 2014. Uudistuksen myötä metsänomistajat saivat enemmän vapautta metsänhoitomenetelmien valinnassa. Lainmuutos mahdollisti muun muassa eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen.

Kestävän metsätalouden rahoituslaki (Kemera) (23.1.2015/34) kannustaa ottamaan riistan huomioon metsänhoidossa. Taimikonhoito-ohjeistus mahdollistaa riistatiheikköjen jättämisen. Kemera-sääntöjen mukaan taimikkoon voi jättää raivaamattomia tiheikköjä, kunhan näiden osuus kokonaispinta-alasta on alle 10 prosenttia.

teeri soitimella
Teeri soitimella. Kuva: Markku Sippari /Vastavalo

Metsäsertifiointi

Metsäsertifiointi edistää kestävää metsätaloutta sekä puutuotteiden markkinoille pääsyä. Suomessa on käytössä kaksi sertifiointijärjestelmää, PEFC- ja FSC-sertifioinnit. Järjestelmät ovat Suomen olosuhteisiin muokattuja kansainvälisiä sertifikaatteja. Molemmat sertifikaatit mahdollistavat riistametsänhoidon.

PEFC-sertifiointi (2014)

harvennushakkuu
Harvennushakkuu. Kuva: Mikko Alhainen

PEFC-sertifioinnin piiriin kuuluu noin 85 prosenttia Suomen talousmetsistä. Sen kriteeristössä riistametsänhoidon suuntaan ohjaavat maininnat

  • energiapuunkorjuussa jätettävistä riistatiheiköistä (K7),
  • luonnontilaisten avosoiden sekä ennallistettumaan jätettävien puuntuotannollisesti vähätuottoisten turvemaiden reunaan jätettävistä riistanhoidollisista 5–10 metriä leveistä suojakaistoista, jolla ei tehdä maanpinnan muokkausta eikä nosteta kantoja ja jolla säilytetään pensaskerros sekä pienikokoista puustoa (K11),
  • havupuuvaltaisiin taimikoihin jätettävistä täydentävistä lehtipuun taimista (K29),
  • säästö- ja lahopuiden (keskimäärin vähintään 10 kappaletta hehtaarille) jättäminen ryhmiin ja sijoittaminen arvokkaiden elinympäristöjen välittömään läheisyyteen tai avosoiden reunoihin jätetyille suojakaistoille. Säästöpuuryhmien maanpinta säilytetään rikkomattomana eikä niitä raivata (K13)

 

FSC-sertifiointi (2011)

FSC-sertifikaatin piiriin kuuluu muutamia prosentteja Suomen metsistä. FSC-standardi edellyttää monia riistaa suosivia elementtejä, kuten

  • tiedossa olevilla, toimivilla metson soidinpaikoilla ei tehdä hakkuita soidinaikaan (6.2.3)
  • havupuuvaltaisten metsien harvennuksessa lehtipuuosuutta ei vähennetä alle 10 prosentin harvennuskokoisen puuston runkoluvusta (6.3.4.1)
  • taimikonhoidossa säilytetään lehtipuita vähintään 10 prosenttia runkoluvusta (6.3.4.2)
  • metsänomistaja säästää vähintään 5 prosenttia sertifioidun alueen metsämaasta metsätalouden ulkopuolelle.
  • metsänomistaja rajaa erityiskohteiksi 10 prosenttia sertifioidusta metsämaasta. Erityiskohteiksi voidaan laskea myös alueet, joilla on normaalista poikkeava ympäristötavoite. Niiksi voidaan laskea esimerkiksi eri-ikäisrakenteisesti tai pysyvästi peitteisenä kasvatettavat metsät ja kohteet, uudistaminen tehdään korkeintaan 0,5 hehtaarin laajuisilla hakkuilla (6.3.5.1).

 

Testaa osaamisesi lainsäädännöstä ja sertifioinneista

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Oppitunnin avainsanat: metsänhoito, riistametsänhoito, sertifiointi