Metsästys seisovalla lintukoiralla

Esikatselu

 

Seisovan koiran tehtävänä on hakea riistaa vauhdikkaasti metsästäjän molemmin puolin. Linnun löytäessään koiran tulee pysähtyä sopivalle etäisyydelle karkottamatta sitä ja seistä, kunnes ohjaaja ehtii tilanteeseen. Koira saa ajaa linnun lentoon vasta ohjaajan käskystä. Linnun siivittäessä koiran tulee pysähtyä. Näin metsästäjälle tarjoutuu mahdollisuus ampua turvallinen riistalaukaus. Koiran tulee odottaa paikallaan, kunnes ohjaaja käskee sen noutamaan. Lopuksi koiran tulee hakea lintu ja tuoda se metsästäjälle.

 

Koiran ja ohjaajan yhteistyötä

 

Seisovilla koirilla tapahtuva metsästys on saapunut Suomeen vasta 1800-luvun loppupuolella. Ensimmäisten seisojien pääriistaa oli siihen aikaan runsaana esiintynyt peltopyy. Myöhemmin seisojia on alettu käyttää laajemmin myös muiden riistalajien metsästyksessä.

Seisovalta koiralta metsästetään yleensä yksin tai korkeintaan kahden kolmen hengen porukassa. Koira hakee riistaa metsästäjien kävellessä rauhallisesti. Kun koira nähdään seisomassa tai se käy kertomassa linnun löytymisestä ohjaajalleen, ladataan aseet ja lähdetään hakeutumaan sopivaan ampumatilanteeseen. Koira voi seistä lintua joko näöltä tai hajulta. Kokemuksen myötä se sovittaa sopivan seisontaetäisyyden erilaisiin tilanteisiin ja lintuihin. Tyypillinen seisontaetäisyys on kahdesta metristä aina kahteenkymmeneen metriin. Koira osoittaa yleensä asennollaan ja kuonollaan linnun sijainnin, jolloin metsästäjä pystyy ennakoimaan, mistä lintu todennäköisesti lähtee lentoon.

Seisovalla koiralla metsästävän aseena toimii haulikko. Ampuminen tapahtuu lentoon tai juoksuun (rusakko, metsäjänis), ja ampumamatkat ovat lyhyitä. Etenkin peltokanalintujahdeissa lintu lähtee usein hyvin läheltä. Ammuttaessa on hyvä muistaa, että ihanteellinen ampumamatka on 20-30 metriä.

Metsästyksen onnistumisen perusedellytyksenä on, että koira on saanut perusteellisen tottelevaisuuskoulutuksen. Koira kykenee suoriutumaan vaativasta tapahtumaketjusta tyylipuhtaasti vain, jos se on tottelevainen ja yhteistyö ohjaajan kanssa toimii saumattomasti.

 

Riekkojahti tunturissa saa useat seisojaharrastajat ajamaan vuodesta toiseen tuhansia kilometrejä päästäkseen kokemaan pohjoisen eräelämyksiä koiriensa kanssa. Kuva: Hannu Huttu

 

Maastoissa on eroa

 

Seisovilla lintukoirilla voidaan metsästää hyvin erilaisissa maastoissa. Koiran työskentelyn seuraaminen ja metsästyksen onnistuminen riippuu kuitenkin pitkälti maaston avoimuudesta. Parhaimmillaan koiran työskentelyn seuraaminen onnistuu aukeilla mailla, kuten pelloilla, avosoilla ja tuntureilla. Avoimen maaston myötä lentoon ampuminen on mahdollista. Avomailla metsästetään pääasiassa riekkoa ja peltopyytä sekä fasaania.

Metsojen ja teerien metsästys tapahtuu lähes poikkeuksetta metsämaastossa. Peitteisessä maastossa koiran tulee supistaa hakukuviotaan ja sovittaa haku metsästäjän liikkeisiin, metsästäjän kulkiessa kohti hyviksi uumoilemiaan lintumaita. Koiran tulee olla myös ohjattavissa haluttuun suuntaan käsi- ja vihellysmerkein. Jos maasto on hyvin peitteistä ja haku laajaa, koiran löytäminen seisonnalta on lähes mahdotonta. Metsäkanalintujen metsästyksessä on hienoa, kun koira osaa tiedottaa linnun löytymisestä. Tiedottamisella tarkoitetaan, että paikannettuaan linnun koira hakee oma-aloitteisesti tai pillillä kutsuttuna isäntänsä ja johdattaa tämän lintujen luokse.

 

Seisojia joka lähtöön

 

Seisovat lintukoirat jaetaan kahteen pääryhmään: englantilaisiin ja mannermaisiin. Englantilaisia rotuja on jalostettu Brittein saarilla jo vuosisatojen ajan. Suomessa tyypillisimmin käytössä olevat englantilaiset rodut ovat englannin- ja irlanninsetteri sekä pointteri. Niitä käytetään tyypillisesti vain lintujen metsästykseen.

Mannermaisia rotuja on jalostettu Manner-Euroopassa. Erilaisia rotuja on olemassa paljon, mutta tunnetuimpia niistä ovat saksanseisojat eri karvamuunnoksineen. Niitä käytetään englantilaisia serkkujaan useammin myös nisäkäsriistan metsästyksessä.

Englantilaisia ja mannermaisia seisovia lintukoiria kutsutaan myös kanakoiriksi. Seisovia lintukoiria käytetään pääasiassa metsä- ja peltokanalintujen metsästykseen sekä vesilintu- ja sepelkyyhkyjahdeissa. Tyypillisiä saalislajeja ovat riekko, fasaani, peltopyy, teeri ja metso. Jonkin verran seisovilta koirilta metsästetään myös lehtokurppia sekä rusakoita ja metsäjäniksiä. Seisojilta saadaan usein saaliiksi myös supikoiria ja muita pienpetoja.