Metsästys pysäyttävällä koiralla

Esikatselu

 

Metsästyksessä pysäyttäviksi koiriksi mielletään perinteisesti pystykorvaiset metsästyskoirarodut. Toki näiden rotujen ominaisuuksia voi olla muillakin koiraroduilla, kuten esimerkiksi seisojilla, joita käytetään supikoirapyynnissä. Pysäyttävillä koirilla metsästys on ollut lähinnä yhden miehen pyyntimuoto. Hirvi- tai karhujahdissa metsästäjiä on passissa yleensä useampiakin, mutta koiran kanssa maastossa liikkuu vain yksi metsästäjä.

Koira päästetään hakuun metsästysalueelle, josta oletetaan löytyvän toivottua riistaa. Pysäyttävän koira tehtävänä on etsiä riista hajuaistinsa avulla. Koiran ominaisuuksista ja sääoloista riippuen riistan etsintä tapahtuu joko ilma- tai maavainulla eläimen jälkiä seuraten. Riistan löydyttyä koira pyrkii pitämään sen aloillaan ja kiinnittämään eläimen huomion itseensä paimentavalla haukulla ja liikehdinnällä. Riistan lähtiessä liikkeelle koiran tulee pyrkiä pysäyttämään se kiertämällä eläimen eteen. Pakolaukassa olevaa eläintä pysäyttävän koiran ei kuulu haukkua, vaan sen tulee seurata riistaa ääneti, pyrkien sen etupuolelle.

 

Koiranohjaajan ja passimiehen toiminta

 

Metsästäjän tulee lähestyä koiransa haukkua tuulen alta tai sivutuulesta, jotta riistaeläin ei haistaisi metsästäjää. Koira pyrkii kääntämään saaliseläimen huomion itseensä viimeistään silloin, kun huomaa metsästäjän lähestyvän. Näin metsästäjälle tarjoutuu tilaisuus kaataa saalis seisontahaukkuun. Jos riista karkaa seisontahaukulta, hyvä koira saa sen pysähtymään ja näin tarjoutuu uusi mahdollisuus hiipiä haukulle.

Ampumatilaisuuden koittaessa koiran sijainti tulee huomioida, eikä se saa missään tapauksessa olla eläimen takana. Luoti läpäisee useimmiten riistan, ja myös kimmokevaara tulee ottaa huomioon. Lisäksi tulee huomioida muut mahdolliset eläimet haukussa, hirviä voi olla haukussa useitakin. Ennen ampumista täytyy varmistua, ettei kohteen takana ole laukaistaessa toista hirveä.

Vaikka pysäyttävä koira hoitaisi hommansa hyvin, riista päättää, milloin on aika vaihtaa maisemaa. Havaitessaan jotain epäilyttävää saalis pyrkii karistamaan seuraajansa kannoiltaan. Tällöin seuruemetsästyksessä tarjoutuu ampumatilaisuuksia myös passimiehelle. Passipaikaksi valitaan maastonkohta, josta riistan arvioidaan kulkevan ja jossa on riittävä ampumasektori. Kun sijoitutaan hieman muuta maastoa korkeammalla, näkyvyys paranee ja ampumaturvallisuus lisääntyy. Riista voi saapua passiin joko juosten, koiran seuratessa ääneti, tai kävellen, jolloin koira haukkuu. Haukun jäädessä näkymättömiin passimies ei saa lähteä hiipimään kohti haukkua ilman metsästyksen johtajan tai koiramiehen lupaa. Passimiehenkin tulee huomioida koiran sijainti ennen laukausta.

Hirvikoira pyrkii hirven etupuolelle pysäyttääkseen sen haukkuunsa. Pysäyttävä koira ei seuraa pakenevaa riistaa haukkuen. Kuva: Hannu Huttu

 

Pysäyttävät koirat

 

Itselle sopivaa koiraa valittaessa huomiota tulee kiinnittää erityisesti siihen, mitä riistalajeja on tarkoitus metsästää ja millaiset metsästysalueet ovat käytettävissä. Pysäyttäviä koiria käytetään tyypillisesti suurriistan, kuten hirven ja karhun, metsästämiseen. Myös pienpetojen, lähinnä supikoiran ja mäyrän, pintapyynnissä pysäyttävä koira on tehokas metsästyskumppani. Lisäksi pysäyttäviä koiria käytetään villisian ja ilveksen metsästykseen sekä suurriistavirka-aputehtävissä.