Metsäkauris riistalajina

Esikatselu

 

Metsäkauris on pienin ja siroin Suomessa esiintyvistä hirvieläimistä. Metsäkauris on levinnyt maahamme luontaisesti, mutta sitä on myös siirtoistutettu kannan vahvistamiseksi ja levittämiseksi laajemmalle alueelle. Metsäkauriin sukupuolen erottaa naarailla peräpeilissä näkyvästä tupsusta, joka puuttuu uroksilta. Uroksilla näkyy vatsan alla ”pensseli”, mitä naarailla puolestaan ei ole. Metsäkauriin säkäkorkeus on 65–75 cm ja pituus 90–130 cm. Metsäkauris painaa noin 15–35 kg. Uroksella on sarvet, jotka putoavat loka-joulukuussa. Kesällä metsäkauris on punertavan ruskea, talvella kellertävän harma. Valkea peräpeili ulottuu reisien takasivuille. Vasa on kesällä selästä täplikäs, mutta täplät häviävät syksyyn mennessä. Valkohäntäpeuraan verrattuna metsäkauris on pienempi, lähes hännättömän oloinen ja sen pää on sivusta katsoen lyhyempi ja kolmiomaisempi kuin valkohäntäpeuralla.

Metsäkauriin tunnistaa valkeasta peräpeilistä. Kuva: Asko Hämäläinen

 

Metsäkauris elää tiheissä, pensaikkoisissa metsiköissä peltoaukeiden laitamilla. Metsäkauris syö kesäisin ruohovartisia kasveja, mutta muina vuodenaikoina myös vilja, varvut, puiden ja pensaiden oksat sekä versot, marjat ja sienet kelpaavat. Laji viihtyy etenkin talvisin vähälumisissa kuusikoissa sekä joki- ja purolaaksoissa. Metsäkauris on päiväaktiivinen laji, joka on sopeutunut myös pohjoisempiin metsätyyppeihin. Paksu lumipeite kuitenkin rajoittaa lajin leviämistä. Talviruokinta on tarpeen erityisesti esiintymisalueen reuna-alueilla. Laji esiintyy lähes koko maassa, mutta runsaimmin metsäkaurista tavataan Etelä- ja Länsi-Suomessa.

 

Metsäkaurispukki
Uroksilla on kesäaikaan reviirit. Kuva: Asko Hämäläinen

 

Metsäkauriin kiima on heinä-elokuun vaihteessa. Uroksilla on kesäaikaan reviirit. Metsäkauris on ainoa hirvieläin, jolla on viivästynyt sikiönkehitys. Alkio kiinnittyy kohdunseinämään joulukuussa, jolloin varsinainen sikiönkehitys alkaa. Naaras synnyttää touko-kesäkuussa 1–3 vasaa. Hyväkuntoinen naaras voi synnyttää nelosiakin.

Metsäkauriita metsästetään tyypillisesti ajavia mäyräkoiria apuna käyttäen tai ruokintapaikoilta vahtimalla. Manner-Suomessa ammutaan muutamia tuhansia yksilöitä vuosittain. Ahvenanmaalla eläintiheydet ovat runsaammat ja saalismäärät suhteessa isompia. Saalismäärät vähenevät kovien talvien jälkeen kannan heiketessä. Leutojen talvien jälkeen kanta yleensä runsastuu, minkä seurauksena myös saalismäärät kasvavat.