Eettinen ja kestävä metsästys

Esikatselu

Metsäkanalintujen metsästys on Suomessa suosittua. Pyynnissä käy vuosittain yli satatuhatta metsästäjää. Heikkoina lintuvuosina moni pitää välivuoden tai vähentää muutoin pyyntiään. Myös metsästysseurat rajoittavat kanalintujen metsästystä lintutilanteen mukaan. Huolimatta metsästäjien vapaaehtoisesta metsästyksen säätelystä, metsästysajan rajoittaminen on nähty tarpeelliseksi, sillä metsäkanalintukannat vaihtelevat luontaisesti voimakkaasti. Heikkoina lintuvuosina metsästystä on rajoitettu metsästysaikaa lyhentämällä.

Suomen riistakeskus suosittelee kohdistamaan pyyntiä nuoriin eli saman vuoden poikaslintuihin. Nuorten lintujen mahdollisuudet selvitä hengissä seuraavaan kevääseen ovat heikommat kuin aikuisten. Aikuiset linnut edustavat lintukannan tuottavinta osaa, jota tulisi verottaa säästeliäästi. Esimerkiksi teerien soidinsoilla vanhojen kukkojen säästäminen on tärkeää. Nuoren teeren valikointi saaliiksi onnistuu, kun pyynnissä on malttia. Myös muissa pyyntimuodoissa saaliin valikointi on mahdollista. Metsäkanalintumetsälle kannattaakin lähteä ennen kaikkea nauttimaan luontoelämyksistä. Metsästyspäivä voi olla onnistunut, vaikka saalista ei tulisikaan.

LISÄTIETOA:

Metsäkanalintujen metsästyksen eettiset ohjeet

https://riista.fi/wp-content/uploads/2013/03/Metsakanalintujen_metsastyksen_eettiset_ohjeet_2013.pdf

Kestävä ja valikoiva metsästys

Metsäkanalintuja tulee metsästää kestävän käytön periaatteiden mukaisesti niin, että metsästys mitoitetaan oikein suhteessa kanalintukantojen kokoon ja kehityssuuntaan, vaarantamatta saalislajien tulevaisuutta. Metsäkanalintujen metsästys jäljittelee hyvin luontaista kuolevuutta, jos pyynti kohdistetaan valikoivasti nuoriin lintuihin. Metsäkanalintukannan lisääntymisen takia tuottavat naaraat ovat tärkeimpiä, joten niitä tulisi säästää metsästykseltä. Esimerkiksi aikuisen koppelon lisääntymisarvo on nelinkertainen nuoreen lintuun verrattuna.

Metsästyksen vaikutusta metsäkanalintujen kantoihin ei tunneta täysin, joten metsästyksessä on noudatettava varovaisuusperiaatetta, jotta kantoja ei verotettaisi liian voimakkaasti. Saaliin koostumus ei kaikilta osin ole kestävän verotuksen mukainen, sillä metso- ja teerisaalissa kukkojen osuus on selvästi suurempi kuin kanojen. Nykyisen lainsäädännön sallima teeren ja metson metsästys syyssoitimelta tai sen läheisyydestä kohdistuu voimakkaasti koiraskannan arvokkaimpaan osaan, eli reviirillisiin aikuisiin kukkoihin. Syyssoidin on tärkeä osa teeren lisääntymiskäyttäytymistä. Teerikanat suosivat soitimia, joilla on paljon reviirillisiä kukkoja ja pesivät soitimien lähistöllä, joten teeren soidinmetsästys vähentää soitimen houkuttelevuutta ja sitä kautta paikallista teerikantaa. Tehokkaimmin soidinmetsästyksen mahdollisiin paikallisiin epäkohtiin voidaan puuttua metsästäjien vapaaehtoisin toimin neuvonnan, koulutuksen ja tiedotuksen keinoin. Metsästysseurat voivat esimerkiksi rauhoittaa soidinalueita metsästykseltä, määrätä metsästäjäkohtaisia saaliskiintiöitä tai kieltää aamumetsästyksen soidinpaikoilla ja niiden läheisyydessä.

Teeren syyssoidin, Suomussalmi. Kuva: Hannu Huttu

Metsästyksen säätely

Metsäkanalintujen kannat vaihtelevat vuosittain merkittävästi, jonka vuoksi metsäkanalintujen metsästystä on välttämätöntä säädellä. Metsästyksen rajoittaminen tapahtuu pääosin metsästysaikoja säätelemällä. Metsästyksen rajoittamisen tai kieltämisen perusteena on ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Ekologinen kestävyys edellyttää, että lintukannat eivät saa taantua metsästyksen takia ja pyynnin pitää painottua nuoriin yksilöihin. Sosiaaliseen kestävyyteen kuuluu että metsästys katsotaan yleisesti eettiseksi ja vastuulliseksi.

Metsästysaikoja määritettäessä on otettava huomioon lintukantojen kehitys edellisvuosina sekä niihin kohdistuva metsästyspaine. Riistakolmiolaskennat antavat tärkeää tietoa metsäkanalintukantojen tilasta. Riistakolmioaineistosta on voitu luotettavasti osoittaa, että riistakannat vaihtelevat yhdenmukaisesti vierekkäisillä alueilla. Tällöin voidaan laskea runsaustietoja myös sellaisille rajallisille alueille, joilla riistakolmiolaskentaa ei ole tehty. Säätely tapahtuu yleisen rauhoitusajan puitteissa, jonka lisäksi metsästysaikaa voidaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella lyhentää tai metsästys kieltää kokonaan tietyissä tilanteissa. Metsästysseurat voivat toteuttaa myös vapaaehtoista säätelyä omilla alueillaan esimerkiksi saaliskiintiöistä ja rauhoitusalueista. Metsästäjät voivat säädellä metsäkanalintujen metsästystä myös omaehtoisesti vähentämällä metsällä käyntiä, ohittamalla ampumatilanteita ja valikoivalla verotuksella.

Teeret, Suomussalmi. Kuva: Hannu Huttu