Riistanhoitoyhdistysten tehtävät osa 1

Esikatselu

 

Edellisellä oppitunnilla tarkasteltiin riistanhoitoyhdistystä julkisoikeudellisena yhdistyksenä, jonka toiminta nojaa eri lakeihin ja säädöksiin. Oppitunnilla sivuttiin myös riistanhoitoyhdistysten toimintaa suhteessa julkisen vallan käyttöön ja sen säätelyyn. Tämän oppitunnin aiheena on riistanhoitoyhdistyksen toiminta erityisesti riistahallintolain näkökulmasta. Näkökulmana ovat siis vain riistanhoitoyhdistyksille laissa määrätyt tehtävät ja lisäksi tehtäviä koskeva muu lainsäädäntö.

Riistanhoitoyhdistysten julkiset hallintotehtävät ja muut tehtävät

Riistanhoitoyhdistysten tehtävät voidaan jakaa lakisääteisiin julkisiin hallinto- ja muihin tehtäviin. Riistanhoitoyhdistyksen lakisääteisiin tehtäviin ei ole kirjattu edunvalvontaa.

Julkiset hallintotehtävät riistahallintolain 14 §:n 1 momentissa:

  1. ampumakokeiden ja metsästäjätutkintojen järjestäminen (ks. ampumakokeet metsästyslaissa ja metsästäjätutkintojen järjestäminen riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetussa laissa)
  2. maastotarkastuksiin osallistuminen (ks. riistavahinkolaki 25 §)
  3. metsästyslain noudattamisen valvonnasta vastaavien viranomaisten avustaminen metsästyksen valvonnassa
  4. muut riistanhoitoyhdistykselle tämän tai muun lain mukaan kuuluvat julkiset hallintotehtävät
  • Ampuma-aselain (1/1998) 45 ja 53 a §:n mukaiset todistukset 13.6.2011 alkaen

Tehtävien hoitamisesta voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Riistanhoitoyhdistyksille on lisäksi määrätty riistahallintolain 14 §:n 2 momentissa muita tehtäviä.

Muut tehtävät:

  1. kestävän riistatalouden edistäminen
  2. kestävän, turvallisen ja eettisesti hyväksyttävän metsästyksen edistäminen
  3. riistanhoidon, riistaeläinkantojen kestävyyden ja elinvoimaisuuden sekä riistan elinympäristöjen hoidon ja riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen
  4. metsästykseen, riistatalouteen ja riistaeläimiin liittyvien asiantuntija-, koulutus- ja neuvontapalveluiden tuottaminen sekä näihin liittyvä tiedotus ja viestintä
  5. muiden sille säädettyjen tai maa- ja metsätalousministeriön tai Suomen riistakeskuksen määräämien tehtävien suorittaminen.

Edellä luetelluista riistanhoitoyhdistysten muiden tehtävien hoitamisesta voidaan antaa tarkempia säännöksiä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Edellä esitettyjä riistanhoitoyhdistyksen julkisia hallintotehtäviä ja muita tehtäviä ja niihin liittyviä säädöksiä tarkastellaan tarkemmin seuraavalla oppitunnilla.

Kaaviossa esitetään riistanhoitoyhdistyksen rakennetta sekä tehtäviä.

 

Riistanhoitoyhdistysten tuottamat asiantuntijapalvelut

 

Riistahallintolain perusteluosassa avataan vielä tarkemmin sitä, mitä tarkalleen ottaen ovat asiantuntijapalvelut, joita riistanhoitoyhdistysten tulisi tuottaa. Riistanhoitoyhdistysten tuottamia niin kutsuttuja toiminnallisia riistaeläimiin liittyviä asiantuntijapalveluita ovat esimerkiksi suurriistavirka-apu toiminta ja riistavahinkojen arviointi.

 

Suurriistavirka-aputoiminnassa metsästäjät tekevät yhteiskunnallisesti merkittävää vapaaehtoista eläinsuojelutyötä antaessaan käytännön asiantuntijoina virka-apua poliisiviranomaisille. SRVA-toiminta on esimerkiksi loukkaantuneiden hirvieläimien ja suurpetojen jäljestystä, lopettamista, talteenottoa ja osallistumista tilanteiden vaatimiin jälkitoimenpiteisiin. Myös taajamaan eksyneiden tai vahinkoa aiheuttavien suurpetojen karkottamistehtäviä hoidetaan suurriistavirka-apuorganisaation avulla.

Riistahallintolain perusteluosassa avataan tarkemmin myös riistanhoitoyhdistysten tehtävien vapaaehtoista organisointia. Mitä vapaaehtoisesta organisoinnista sitten sanotaan lain perusteluosassa?

Vapaaehtoistoiminnan organisoinnilla tarkoitettaisiin kaikkia niitä toimia, joilla metsästäjät vastikkeetta edistävät kestävää riistataloutta tai tekevät yhteiskunnalle hyödyllisiä, metsästäjien osaamisperustalle sopivia tehtäviä. Erinomaisia esimerkkejä vapaaehtoistoiminnasta ovat edellä mainittu suurriistavirka-aputoiminta (SRVA) ja suurpetoyhdyshenkilöverkosto. Vapaaehtoistoiminnan edistämisellä tarkoitetaan esimerkiksi metsästäjien suorittamien riistalaskentojen ja muun riistanhoidon edistämistä ja koordinointia riistanhoitoyhdistyksen toiminta-alueella.

Julkisiin hallintotehtäviin sovellettava hallintomenettely

Edellä esiteltiin riistanhoitoyhdistysten julkisia hallintotehtäviä ja muita tehtäviä. Riistanhoitoyhdistysten julkisiin hallintotehtävien hoitamiseen sovelletaan hallintotehtäviä koskevaa lainsäädäntöä seuraavien lakien osalta:

Riistanhoitoyhdistyksissä käytettävästä kielestä on voimassa, mitä kielilain (423/2003) 25 §:ssä säädetään. Hyvään hallintotapaan kuuluvaa kielenkäyttöä ja muita hallintomenettelyitä tarkastellaan lähemmin oppitunnilla 6.

Päätöksiä koskevat muutoksenhaut ja oikaisupyynnöt

Metsästyslain 90 §:ssä säädetään oikaisu- ja muutoksenhakusäännöksistä. Oikaisuvaatimuksen tekemisestä ja muutoksenhausta Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistyksen tekemään päätökseen säädetään riistahallintolaissa.

Milloin oikaisuvaatimusmenettelyä voidaan sitten riistanhoitoyhdistysten päätösten kohdalla soveltaa?

Oikaisuvaatimusmenettelyä (RHL 30 §) voidaan soveltaa riistanhoitoyhdistysten päätöksiin, jotka koskevat metsästäjätutkinnon tai ampumakokeen hyväksymistä. Oikaisua riistanhoitoyhdistyksen päätöksestä haetaan Suomen riistakeskukselta.

Muutoksenhakua (RHL 31 §) voidaan soveltaa 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun Suomen riistakeskuksen ja oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen. Muutosta saa hakea valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Esimerkkinä oikaisuvaatimusmenettelystä voisi olla ampumakokeen hyväksymisestä tehty oikaisuvaatimus Suomen riistakeskukselle. Suomen riistakeskuksen tekemästä oikaisuvaatimuksen päätöksestä voidaan valittaa eteenpäin alueelliseen hallinto-oikeuteen ja mahdollisesti korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mikäli KHO antaa valitusluvan.

Suoritteista perittävät maksut

Riistanhoitoyhdistykset perivät maksuja tietystä suorittamistaan julkisista hallintotehtävistä kuten esimerkiksi metsästäjätutkinnosta. Kokelaat maksavat ennen tutkinnon suorittamista metsästäjätutkinnon asetuksessa säädetyn maksun. Riistahallintolain 33 §:ssä todetaan, että Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten suoritteista perittäviin maksuihin sovelletaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään.

Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten julkisia hallintotehtäviä koskevat maksut on määritelty asetuksessa. Asetuksessa on esimerkiksi maksun määrä koskien metsästäjätutkinnon suorittamista. Asetus on voimassa 1.1.2017–31.12.2019.

Maa- ja metsätalousministeriön asetus Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten julkisten hallintotehtävien maksuista vuosina 2017-2019 (1463/2016)

Riistanhoitoyhdistysten perimät maksut:

1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 2 §:ssä tarkoitetusta metsästäjätutkinnon vastaanottamisesta 20 euroa koekerralta;

2) metsästyslain 21 §:ssä tarkoitetusta ampumakokeesta 20 euroa koekerralta;

3) metsästyslain 21 §:ssä tarkoitetusta ulkomaalaiselle annetusta ampumakoetodistuksesta 15 euroa;

4) ampuma-aselain (1/1998) 45 ja 53 a §:ssä tarkoitetusta harrastuksen aktiivisuudesta annettavasta todistuksesta 27 euroa.

Lisäksi riistanhoitoyhdistyksiä koskevat muut julkisoikeudelliset suoritteet (4 §:n 2 momentti).

  • Riistanhoitoyhdistys perii ampumakokeesta annettavasta jäljennöksestä tai uudesta todistuksesta 15 euron maksun.

HUOM! Kadonneen metsästyskortin tilalle hankitaan metsästyskortti Metsästäjärekisterin kautta ja maksun perii Metsästäjärekisteri. Oma riista -palvelussa metsästäjällä on jatkuvasti käytössään ilmaiseksi sähköinen metsästyskortti, jonka voi esittää tarvittaessa älypuhelimen näytöltä. Lisäksi palvelusta voi tulostaa kopion metsästyskortista. Lisätietoja metsästyskortista on täällä.

Oma riista -palvelun sähköinen metsästyskortti toimii mobiilissa. Palvelusta voi myös tulostaa metsästyskortin kopion kadonneen tai rikki menneen tilalle.