Rhy-toimijat, toimijoiden tehtävät ja vastuut sekä hallituksen toiminta

Esikatselu

 

Edellisillä oppitunneilla on tarkasteltu riistanhoitoyhdistyksen laissa määriteltyjä tehtäviä ja tehtäviä laajemmin sekä hyvän hallinnon periaatteita, jotka ohjaavat riistanhoitoyhdistysten toimintaa. Tällä oppitunnilla keskitytään tarkastelemaan riistanhoitoyhdistysten laissa määriteltyjä toimijoita kuten esimerkiksi hallitusta ja toiminnanohjaaja ja heidän tehtäviään sekä vastuitaan.

 

Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja

Jokaisella riistanhoitoyhdistyksellä on toiminnanohjaaja, joka on työsuhteessa yhdistykseen. Toiminnanohjaajan valitsee ja erottaa riistanhoitoyhdistyksen hallitus. Toiminnanohjaajan tehtävistä säädetään valtioneuvoston asetuksella riistahallinnosta (171/2011).

Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajana voi toimia myös Suomen riistakeskukseen työsuhteessa oleva henkilö. Tällöin työnantajavelvoitteista vastaa Suomen riistakeskus. Riistanhoitoyhdistys voi tehdä Suomen riistakeskuksen kanssa sopimuksen siitä, että Suomen riistakeskus osoittaa henkilön hoitamaan toiminnanohjaajan tehtäviä.

Rhy:n toiminnanohjaajan tehtävät valtioneuvoston asetuksen riistahallinnosta 11 §:n mukaan:

  • johtaa hallituksen alaisena riistanhoitoyhdistyksen toimintaa
  • valmistella ja esitellä hallituksen kokouksessa käsiteltävät asiat
  • huolehtia, että riistanhoitoyhdistykselle kuuluvat asiat tulevat käsitellyiksi
  • panna toimeen hallituksen tekemät päätökset sekä
  • käsitellä ja tarvittaessa päättää ne riistanhoitoyhdistykselle kuuluvat asiat, jotka eivät kuulu riistanhoitoyhdistyksen kokoukselle tai hallitukselle.
Riistanhoitoyhdistyksen hallitus

Riistanhoitoyhdistyksellä on hallitus ja sen muodostamisesta ja kokoonpanosta säädetään riistahallintolain 17 §:ssä. Riistanhoitoyhdistyksen hallituksen valitsee riistanhoitoyhdistyksen kerran vuodessa järjestämä vuosikokous. Vuosikokouksessa valitaan riistanhoitoyhdistyksen 18 vuotta täyttäneistä täysivaltaisista jäsenistä hallitukseen vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Vuosikokous valitsee vaaleilla ensin hallituksen puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä ja sitten muut hallituksen jäsenet ja varajäsenet. Hallituksen varapuheenjohtajan valitsee hallitus tässä momentissa tarkoitetuista jäsenistä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen jäsenten lisäksi riistanhoitoyhdistyksen vuosikokous valitsee yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen toiminta-alueensa merkityksellisten maanomistajajärjestöjen esittämistä ehdokkaista. Metsästyslain 8 §:ssä tarkoitetuilla alueilla hallitukseen kuuluu riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksen valitsemien jäsenten lisäksi Metsähallituksen määräämä jäsen, jolla on Metsähallituksen määräämä henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen päätösvaltaisuudesta, tehtävistä, sen jäsenten toimikaudesta ja erovuoroisuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Riistanhoitoyhdistyksen hallitus kokoontuu Suomen riistakeskuksen järjestämään koulutukseen.

 

Riistanhoitoyhdistyksen hallitus, sen toiminta ja valinta

Riistanhoitoyhdistyksen hallitus hoitaa julkista hallintotehtävää, joten on oltava tarkkana, ettei toiminnassa tai hallituksen valinnassa tehdä edes muotovirheitä. Niiden korjaaminen on monesti vaikeaa.

Seuraavassa joitakin kohtia, joihin kannattaa kiinnittää huomiota:

  • hallitukseen valittavan on oltava 18-vuotias
  • hallituksen jäsenten määrä 5 – 8 jäsentä sisältää puheenjohtajan, mutta ei maanomistajajärjestöjen esittämää eikä Metsähallituksen määräämää jäsentä
  • puheenjohtajan henkilökohtainen varajäsen ei ole varapuheenjohtaja. Varajäsen kutsutaan kokoukseen, silloin kun puheenjohtaja ei ole paikalla ja varapuheenjohtaja johtaa kokousta.
  • hallituksen varapuheenjohtajan valitsee hallitus keskuudestaan (maanomistajajärjestöjen ja Metsähallituksen edustajaa ei voi valita tähän tehtävään)
  • maanomistajajärjestöjen ja Metsähallituksen edustajat ovat muuten täysivaltaisia hallituksen jäseniä
  • valittaessa jäsenen tai varajäsenen tilalle uutta jäsentä tai varajäsentä, valinta tehdään jäljellä olevaksi toimikaudeksi ei kolmeksi vuodeksi
  • uuden hallituksen toimikausi alkaa valintakokouksen päättyessä
Rhy:n hallitusten jäsenten toimikausi, erovuoroisuus ja päätösvaltaisuus

Riistanhoitoyhdistyksen hallituksen jäsenten toimikaudesta, erovuoroisuudesta ja päätösvaltaisuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksessa riistahallinnosta 9 §:ssä.

  • Riistanhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtajan sekä riistahallintolain (158/2011) 17 §:n 2 momentissa tarkoitettujen hallituksen jäsenten toimikausi on kolme vuotta.
  • Hallituksen muiden jäsenten toimikausi on kolme vuotta siten, että kolmannes tai sitä lähinnä oleva osa jäsenistä on kunakin vuonna erovuorossa. Toimikausi alkaa valintakokouksen päättyessä ja päättyy toimikauden loppuessa pidettävän riistanhoitoyhdistyksen vastaavan kokouksen päättyessä. Ensimmäisellä kerralla valittujen hallituksen jäsenten erovuorot ratkaistaan arpomalla.
  • Jos hallituksen jäsen tai jäsenen henkilökohtainen varajäsen eroaa tai pysyvästi estyy tehtäväänsä hoitamasta, hänen tilalleen voidaan valita uusi jäsen tai henkilökohtainen varajäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
  • Hallitus on päätösvaltainen, kun kokouksessa on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi läsnä vähintään puolet muista hallituksen jäsenistä.
Riistanhoitoyhdistyksen hallituksen tehtävät

Riistanhoitoyhdistyksen hallituksen tehtävänä on valtioneuvoston asetuksen riistahallinnosta 10 §:n mukaan:

1) johtaa ja valvoa riistanhoitoyhdistyksen toimintaa;

2) huolehtia riistanhoitoyhdistyksen toimialaan liittyvän metsästäjien vapaaehtoistoiminnan organisoimisesta ja seurata toimintojen toteutumista;

3) valmistella riistanhoitoyhdistyksen kokouksessa käsiteltävät asiat;

4) kutsua koolle riistanhoitoyhdistyksen kokoukset;

5) ottaa ja erottaa toiminnanohjaaja sekä päättää hänen sijaisistaan;

6) päättää riistanhoitoyhdistyksen toimihenkilöiden palkkauksesta tai palkkioista;

7) esittää Suomen riistakeskukselle nimitettäväksi metsästyksenvalvojat, ampumakokeiden ja metsästäjätutkintojen vastaanottajat sekä edustajat riistavahinkojen maastotarkastuksiin;

8) käsitellä riistanhoitoyhdistykseltä pyydetyt laajakantoiset ja merkittävät lausunnot; sekä

9) tehdä tarvittaessa esityksiä riistaeläinten rauhoitusaikojen muuttamisesta Suomen riistakeskukselle tai antaa lausunto asiasta maa- ja metsätalousministeriölle.

Päätöksentekomenettely

Riistanhoitoyhdistyksen hallituksen päätökseksi luetaan mielipide, joka on saanut yli puolet annetuista äänistä. Päätöksentekomenettelystä säädetään riistahallintolain 28 §:ssä.

Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet.

Äänten mennessä tasan ratkaisee äänestyksen tuloksen puheenjohtajan mielipide, paitsi vaalissa arpa.

Riistanhoitoyhdistyksen muut toimihenkilöt

Riistanhoitoyhdistyksellä voi olla metsästyksenvalvojia, metsästäjätutkintojen ja ampumakokeiden vastaanottajia sekä muita riistanhoitoyhdistyksen toiminnan kannalta tarpeellisia toimihenkilöitä. Riistanhoitoyhdistyksen muista toimihenkilöistä säädetään riistahallintolain 20 §:ssä.

Riistanhoitoyhdistyksen toimihenkilöksi voidaan nimittää se, joka:

  • on täyttänyt 18 vuotta;
  • on täysivaltainen; ja
  • tunnetaan rehelliseksi ja luotettavaksi ja on henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan tehtävään sopiva.

Metsästyksenvalvojaa sekä ampumakokeen vastaanottajaa koskevat riistahallintolain 21 §:ssä määritellyt erityiset koulutusvaatimukset. Metsästyksenvalvojaksi sekä ampumakokeen ja metsästäjätutkinnon vastaanottajaksi voidaan nimittää henkilö, joka on:

1) hyväksytysti suorittanut Suomen riistakeskuksen järjestämän kyseisen tehtävän vaatiman koulutuksen; tai

2) hyväksytysti suorittanut aikaisintaan kuusi kuukautta ennen uuden nimityksen hakemista Suomen riistakeskuksen järjestämän kyseisen tehtävän vaatiman kertauskoulutuksen, jos nimittämistä hakeva on jo aikaisemmin nimitetty vastaavaan tehtävään 1 kohdan perusteella.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään tarkemmin 1 momentissa mainituista koulutuksista.

Vastuu virkatoimesta

Perustuslain 118 § vastuu virkatoimista koskee kaikilta osin riistanhoitoyhdistyksen hallitusta ja toiminnanohjaajaa. Riistanhoitoyhdistyksen hallitus ja toiminnanohjaaja edustavat siis välillistä julkista hallintoa. Tämä tarkoittaa, että riistanhoitoyhdistyksen hallituksen jäsenet ja toiminnanohjaaja eivät ole virkamiehiä vaan hoitavat lain nojalla julkisia hallintotehtäviä, jolloin perustuslain 118 § koskee heitä.

Perustuslain 118 § vastuu virkatoimista:

  • Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut.
  • Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään.
  • Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa.

Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja toimii esittelijänä hallituksen kokouksissa. Tällöin häntä koskee edellä esitetty vastuu virkatoimesta nimenomaan esittelijän tehtäviä hoitaessaan.

Rikosoikeudellinen virkavastuu

Rikosoikeudellisestä virkavastuusta riistanhoitoyhdistyksissä säädetään riistahallintolain 24 §:ssä. Riistanhoitoyhdistyksen hallituksen jäseniin sekä sen toimihenkilöihin sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä silloin, kun nämä henkilöt:

  • hoitavat julkisia hallintotehtäviä tai
  • päättävät riistanhoitoyhdistyksen varojen käytöstä.

Mitä rikosoikeudellinen virkavastuu sitten oikein tarkoittaa? Rikosoikeudellisesta virkavastuusta ja virkavastuun rikkomisen seuraamuksista säädetään rikoslain 40 luvun 9 §:ssä.

Rikoslain 40 luvun 9 §:n (Virkavelvollisuuden rikkominen) mukaan:

  • Jos virkamies virkaansa toimittaessaan tahallaan muulla kuin edellä tässä luvussa tai 11 luvun 9 a §:ssä säädetyllä tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
  • Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos hän on syyllistynyt 1 momentissa mainittuun rikokseen rikkomalla jatkuvasti tai olennaisesti virkavelvollisuutensa ja rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

Lisäksi Rikoslain 40 luvun 10 §:n (Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen) mukaan:

  • Jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.

Riistanhoitoyhdistyksen hallituksen jäseniä sekä toimihenkilöitä koskettaa siis rikosoikeudellinen virkavastuu heidän hoitaessaan julkisia hallintotehtäviä tai päättäessään riistanhoitoyhdistyksen varojen käytöstä.

Tiedonantovelvollisuus

Riistanhoitoyhdistysten toimijoiden on hyvä muistaa riistahallintolain 34 a §, jossa säädetään tiedonantovelvollisuudesta. Lyhyesti:

  • Suomen riistakeskuksen on salassapitosäännösten estämättä annettava maa- ja metsätalousministeriölle ne välttämättömät tiedot ja asiakirjat, joita ministeriö sille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarvitsee.
  • Riistanhoitoyhdistyksen on salassapitosäännösten estämättä annettava Suomen riistakeskukselle ja maa- ja metsätalousministeriölle ne välttämättömät tiedot ja asiakirjat, joita Suomen riistakeskus ja ministeriö niille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarvitsevat.