Latvalinnustus

Esikatselu

 

Latvalinnustus on perinteinen metsäkanalintujen metsästysmuoto. Se tapahtuu talvisaikaan, jolloin teeret ja metsot ovat siirtyneet ruokailemaan puihin lumen tultua. Latvalinnustuksesta lumisissa erämaamaisemissa kerrotaan usein vanhoissa suomalaisissa erätarinoissa.

Kohteena perinteisessä latvalinnustuksessa ovat metso- ja teeriurokset, jotka on helppo erottaa lajin naaraista mustan värinsä takia. Naaraita halutaan säästää tärkeää, keväistä lisääntymiskautta varten, eikä niitä siksi metsästetä talvella.

Talvisaikaan latvalinnustuksen olosuhteet ovat usein haasteelliset, sillä sydäntalvella lunta voi olla paljon ja päivän valoisa aika on lyhyt. Latvalinnustuksessa liikutaan tyypillisesti suksilla hiljakseen hiihdellen, maastonväriseen lumipukuun pukeutuneena, ja tähyillään etumaastosta puihin ruokailemaan nousseita lintuja. Teeret ruokailevat yleensä koivuissa parvina, kun taas metsokukot hakovat eli syövät männynneulasia joko yksittäin tai muutaman linnun ryhmissä.

Kun ruokaileva teeri tai metso on havaittu joko kiikareilla tai paljaalla silmällä, aloitetaan lähestyminen ampumaetäisyydelle. Lintua lähestyttäessä pyritään hyödyntämään maastonmuotoja ja puiden tarjoamaa suojaa. Puissa ruokaileva teeriparvi on haastava lähestyttävä, sillä parvessa useampi silmäpari huomaa helpommin lähestyjän liikkeen.

 

Metson tammikuinen latvalinnustus ei ole Suomessa sallittua. Moni suomalainen metsästäjä matkustaakin Ruotsiin, missä ukkometson ja koirasteeren metsästys jatkuu keskeytyksettä elokuun 25. päivästä tammikuun loppuun. Kuva: Hannu Huttu

 

Aseena latvalinnustuksessa käytetään pienriista- tai yleiskaliiperista kivääriä, sillä ampumamatkat ovat haulikolle liian pitkiä.

Talvinen latvalinnustus on ollut Suomessa vuosikymmeniä kiellettyä. Sääolosuhteet voivat kuitenkin mahdollistaa latvalinnustuksen kaltaisen metsästyksen jo lokakuussa, syksyn metsästysaikojen puitteissa. Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2014 tekemän päätöksen perusteella urosteeren latvalinnustus on nykyisin mahdollista osassa maata kahden viikon ajan myös tammikuussa. Alkuvuoteen ajoittuvan latvalinnustuksen salliminen päätetään vuosittain erikseen, ja sen toteutuminen edellyttää kyseisenä vuonna riistakolmiolaskennoissa todennettua, riittävän vahvaa teerikantaa.

Oppitunnin avainsanat: metso, teeri, kivääri, latvalinnustus, metsästysmuoto