Jäljestävän koiran käyttö

Esikatselu

 

Jäljestävää koiraa käytetään haavoittuneen tai kolarissa loukkaantuneen riistaeläimen etsimiseen. Useimmiten jäljestetään hirvieläimiä, ja joskus kohteena on suurpeto tai villisika. Jäljestävä koira seuraa eläimen jättämiä veri- ja hajujälkiä kytkettynä. Koiran pantaan tai liiveihin on kiinnitetty vähintään kuuden metrin mittainen jälkinaru. Jälkinaruun kytkettynä koira pystyy etsimään ja seuraamaan jälkiä mahdollisimman vapaana, mutta se on kuitenkin koko ajan ohjaajan hallittavissa. Jäljestysryhmään kuuluu koiran ja koiranohjaajan lisäksi ampuja, jonka tehtävänä on lopettaa eläin sen löydyttyä ja taata koiranohjaajan turvallisuus.

Jäljelle ei aina kannata lähteä heti koiran saavuttua, vaan laukauksen jälkeen odotetaan tunti, jotta haavoittunut eläin jäisi paikoilleen. Lievästi haavoittunutta tai loukkaantunutta eläintä ei aina tavoiteta jäljestävän koiran avulla. Tällöin käytetään muulla tavalla toimivaa koiraa. Koira voi olla toimintatavaltaan ajava tai pysäyttävä. Rodultaan jäljestävä koira voi olla melkein mikä tahansa. Kaikki koirat haistavat eläimen jättämät jäljet. Tärkeää on, että koira haluaa seurata sille osoitettua jälkeä. Se täytyy opettaa pysymään sille annetulla jäljellä, eikä se saa harhautua muiden eläinten jäljille. Koiralta ei voi vaatia erinomaisia suorituksia ilman, että sitä on koulutettu.

Koiran kouluttaminen tapahtuu tehdyllä verijäljellä. Verenä käytetään hirvieläimen, naudan tai karhun verta. Yleensä verijälki tehdään verellä kostutetulla vaahtomuovin palalla eli sienellä. Jäljentekijä vetää sientä perässään narussa ja merkitsee samalla puihin laitettavilla kuitunauhan pätkillä tai gps-laitteeseen, missä jälki kulkee. Jäljen annetaan vanhentua muutaman tunnin, kokeneemman koiran harjoituksessa vuorokauden tai kauemminkin.

Koiralle näytetään harjoitusjäljen alku. Koiranohjaaja näkee kuitunauhamerkeistään, milloin koira on tehdyllä jäljellä. Jos koira lähtee pois jäljeltä, sitä kehotetaan etsimään se uudestaan. Jäljen löydyttyä koira palkitaan kehumalla sitä. Jäljen päässä tulee olla jokin palkinto eli kaato. Yleensä harjoituksessa käytetään hirvieläimen sorkkaa. Myös kaadon löydyttyä koira palkitaan ja sitä kehutaan.

Koiran kanssa voi osallistua jäljestämiskokeisiin: koemuotoja ovat metsästyskoirien jäljestämiskoe (MEJÄ) ja vahingoittuneen hirvieläimen jäljestämiskoe (VAHI).

 

Mies SRVA-liivissä koirien kanssa
Suurriistavirka-aputehtävään osallistuvat metsästäjät hakevat pois kolarissa kuolleen hirvieläimen tai jäljestävät ja lopettavat loukkaantuneen eläimen. Jäljestäviä koiria tarvitaan kolaritilanteiden lisäksi myös normaalin metsästyksen yhteydessä haavoittuneiden tai ampumapaikalta paenneiden yksilöiden löytämiseen. Kuva: Sami Simonen

 

Suurriistavirka-apu (SRVA)

 

SRVA on lyhenne sanasta suurriistavirka-apu. Suurriistavirka-apu perustuu poliisin ja riistanhoitoyhdistysten välisiin sopimuksiin. SRVA-tehtävä alkaa aina poliisin antamalla määräyksellä. Tavallisin SRVA-tehtävä on hirvieläinkolari, ja muita SRVA-tehtäviä ovat esimerkiksi suurpetokolarit tai suurpedon karkottaminen asutuksen keskeltä.

Suurriistavirka-aputehtävään osallistuvat metsästäjät hakevat pois kolarissa kuolleen hirvieläimen tai jäljestävät ja lopettavat loukkaantuneen eläimen. Jäljestäviä koiria tarvitaan kolaritilanteiden lisäksi myös normaalin metsästyksen yhteydessä haavoittuneiden tai ampumapaikalta paenneiden yksilöiden löytämiseen.