Eettinen ja kestävä metsästys

Esikatselu

 

Metsäkauriin kannanhoidossa tavoitteena on, ettei kanta metsästyksen vuoksi vaarannu ja että kanta pysyy sellaisella tasolla, ettei siitä aiheutuisi kohtuutonta haittaa elinkeinoille ja ympäristölle. Tavoitteena on siis vahinkojen ennalta ehkäiseminen ja kannan kasvun turvaaminen. Metsäkauriin taipumus vaelluksiin nopeuttaa uusille alueille levittäytymistä.

Metsäkauriskanta tuottaa vasoja enemmän kuin valkohäntäpeura tai hirvi. Pitkässä juoksussa saaliin sukupuolijakauman olisi vastattava syntyvien vasojen sukupuolijakaumaa. Jos saalis on pitkään urosvoittoista, eläinkannan rakenne vinoutuu. Kun naaraita on paljon ja niiden keski-ikä riittävän korkea, syntyy myös paljon vasoja. Riittävä vasaverotus turvaa, että tuottavaan kannanosaan ei kohdistu liiallista metsästyspainetta. Koska kannan muu luonnollinen kuolevuus on suurta, ei metsästysverotus voi olla suurempi kuin muillakaan hirvieläimillä eli noin 30–60 % lisääntyvästä kannasta.

Metsäkauriita
Mitä parempi elinympäristö sitä tiheämpi kanta yleensä on. Kuva: Hannu Huttu

 

Elinympäristöistä, kannan rakenteesta ja petojen aiheuttamasta kuolleisuudesta riippuen toteutunut verotusaste kuitenkin vaihtelee ja on yleensä huomattavasti edellä mainittua alhaisempi. Vakiintuneen metsäkauriskannan ”metsästettävä” tuotto riippuu useista eri tekijöistä. Elinympäristön laatu vaikuttaa metsäkauriin reviirien ja kotialueiden kokoon. Mitä parempi elinympäristö sitä tiheämpi kanta yleensä on. Reviirien ja kotialueiden koko kasvaa eläinkannan keski-iän noustessa.

Eläinten selviäminen talvesta vaikuttaa lisääntyvän kannan määrään ja erityisesti eläinten kuntoisuuteen. Suotuisien talvien jälkeen tai, jos talviruokinta on hyvin järjestetty, vasatuotto kohoaa. Petojen aiheuttama poistuma kuitenkin vähentää kestävää metsästysverotusta. Kettukannan tiheys vaikuttaa ratkaisevasti vasojen kesäkuolleisuuteen, mutta ilves saalistaa metsäkauriita ympäri vuoden. Peltoalueilla myös maatalouskoneet voivat aiheuttaa kesäaikaan vasatappioita.