Eettinen ja kestävä metsästys

Esikatselu

 

Hirvieläimet ovat metsäkaurista lukuun ottamatta pyyntiluvanvaraista riistaa. Metsästyslain mukaan Suomen riistakeskuksen on huolehdittava pyyntilupia myöntäessään siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu.

Hirvikannan koko pyritään määrittämään mahdollisimman tarkasti saalis- ja havaintotietojen pohjalta. Tiedot hirvisaaliista ja metsästyksen yhteydessä tehdyistä hirvihavainnoista kerätään sähköisen Oma riista -palvelun avulla. Luonnonvarakeskus tuottaa edellä mainittujen tietojen perusteella arviot hirvikannan koosta, rakenteesta ja lisääntymistuotosta. Lisäksi voidaan tehdä alueellisia maa- ja lentolaskentoja.

Pyyntilupapäätöksissä otetaan huomioon riistanhoitoyhdistysten yhdessä hirvitalousalueelle ja sen perusteella omille alueilleen laatimat verotussuunnitelmat. Myös sidosryhmien näkemykset otetaan huomioon. Sidosryhmäneuvotteluissa kuullaan sidosryhmien näkemyksiä hirvikannan tilasta ja tavoiteltavasta kehityssuunnasta. Suomen riistakeskus tekee pyyntilupapäätökset hyvissä ajoin kesän aikana ennen metsästyskauden alkua.

Maamme eri osissa on suuria eroja niin hirvikannan tiheydessä kuin tuottavuudessakin. Metsästyksen tulisi kohdistua tuottamattomiin ikäluokkiin. Hirvikannan hyvä hoito edellyttää, että niin hirvitiheys kuin sukupuoli- ja ikäjakaumakin ovat sopivalla tasolla. Hirven biologisten ominaisuuksien takia on olennaista, että molempien sukupuolten kohdalla säästetään sopiva määrä lisääntymiskelpoisia yksilöitä. Hirvikannan hoidossa metsästäjillä on suuri vastuu, koska suurin osa lajin kuolleisuudesta aiheutuu metsästyksestä. Keskeistä ei niinkään ole se, minkälaisia hirviä metsästyskauden aikana ammutaan, vaan se, mitä metsästyksen jälkeen jää jäljelle.

 

 

Oppitunnin avainsanat: kannanhoito, metsästysverotus, eettinen, hirvieläin