6. Sähköiset järjestelmät

 

Suurpetohavaintojärjestelmä Tassu

Kuva tabletista, jossa auki taulukko.
Tassua pystyy käyttämään myös esimerkiksi tabletin verkkoselaimella.
  • Suurpetokantojen seurannan tärkein työkalu on havaintojen ilmoittamiseen tarkoitettu Tassu-järjestelmä: https://tassu.luke.fi/
    • Järjestelmästä sekä sen ylläpidosta vastaa Luke.
  • Tassun tavoitteena on helpottaa havaintojen kirjaamista ja saada tiedot nopeammin tutkimuksen ja hallinnon käyttöön.
  • Pääasiallinen käyttäjäkunta on petoyhdyshenkilöt, paliskunta, riistahallinto, tutkimus, poliisi, Metsähallitus ja Rajavartiolaitos (rajapintana Tassu tai Riistavahinkorekisteri).
  • Petoyhdyshenkilöiden ilmoittamat havainnot ovat perusta vuosittain tehtäville arvioille suurpetojen lukumäärästä ja niiden levittäytymisestä uusille alueille.
    • Korkeatasoiset ja kattavat havainnot mahdollistavat laadukkaiden kanta-arvioiden tuottamisen.
  • Tassun käyttöohjeet löytyvät osoitteesta: https://riistahavainnot.fi/static_files/ohjeet/ohje_tassu_luke.pdf
  • Petoyhdyshenkilöiden tulee kirjautua Tassu-järjestelmään Oma riista -tunnusten avulla. Ne voi käydä luomassa osoitteessa: https://oma.riista.fi

 

Tassuun kirjaaminen

  • Tassun käyttäminen on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi.
    • Tallennus on kaksivaiheinen: ensin perustiedot ja sitten tarkentavat tiedot.
    • Ohjelma ilmoittaa lopuksi onnistuneen tallennuksen.
    • Asioita on automatisoitu esimerkiksi siten, että ohjelma laskee etäisyyden lähimpään asuttuun rakennukseen.
  • Lisätiedot tarkentavat havaintoa.
  • Lisätietokenttään voi kirjata havaintoja ja kommentteja jotka edelleen tarkentavat havaintoa. Tärkeää on keskittyä pelkästään havaintoon: mitä havaitaan. Arvelut ja oletukset eivät kuulu havaintoon.
  • Lopuksi ohjelma listaa lyhyesti havainnon tiedot ja tallentaa sen tietokantaan.
  • Kirjatun havainnon muuttaminen/poistaminen
Kuvakaappaus Tassu-ohjelmasta.
Tassuun lisätään ensin perustiedot havainnosta. Tarkentavat tiedot havainnosta täydentävät kirjauksen lopulliseen muotoon. Lopuksi havainto tallennetaan, jolloin ohjelma listaa lyhyesti havainnon tiedot ja vie sen tietokantaan.

 

Kirjatun havainnon muuttaminen tai poistaminen

  • Joskus Tassuun kirjattu havainto osoittautuu myöhemmin virheelliseksi. Se on silloin syytä korjata tai poistaa kokonaan. Havaintoa on mahdollista korjata kaksi viikkoa sen kirjaamisesta ja senkin jälkeen ilmoittamalla Lukelle virheestä sähköpostitse.
    • Klikkaa korjattavaa havaintoa kartalla > ”Havainnon tarkemmat tiedot”
    • Klikkaa ”Muokkaa havaintoa” lomakepohjassa
    • Havainnon merkintöjä voidaan tämän
      jälkeen muokata tai lisätä, tai havainto voidaan poistaa
    • ”Päivitä havainto” -komennolla muutokset tallentuvat tietokantaan.

 

Kirjausten ongelmatilanteita

Piirroskuva kahdesta suden hahmosta.

  • Kirjataan vain se, mitä havaintaan – ei siis oleteta tai arvella mitään.
    • Kirjaus kohdistetaan yksittäiseen tapahtumaan tai asiaan; yksittäinen havainto ei koskaan ole usean alueella tehdyn havainnon lopputulos.
    • Esimerkki: Susireviirillä on tehty jälkihavainto kahdesta sudesta, joka merkitään laumaksi. Reviirillä voi tosiaan asustaa lauma (susia kolme tai enemmän), mutta havainto on vain kahdesta sudesta ja se pitää tallentaa ilman laumamerkintää. Havainto merkitään Tassussa laumaksi vain, jos havainnossa on vähintään kolme sutta.
  • Havaintoja kirjattaessa ristiriitaisuuksia tulee välttää.
    • Esimerkki: Petoyhdyshenkilölle on ilmoitettu näköhavainto. Ilmoittajan ja petoyhdyshenkilön välisen keskustelun lopputulemana kirjataan näköhavainto, jonka petoyhdyshenkilö varmentaa vielä klikkaamalla ”Petoyhdyshenkilön maastossa tarkastama havainto”. Kuinka toisen tekemän näköhavainnon voi tarkistaa? Jos havaintopaikka on käyty
      tarkistamassa maastossa ja sieltä löytyy jälkihavainto, se tulee kirjata jälkihavaintona.
  • Havaintoa kirjattaessa on tärkeää antaa yksiselitteinen ja ristiriidaton raportti

 

Suden aiheuttaman uhan aste ja pihahavainnot

  1. Ei välitöntä vaaraa 
  2. Huolta aiheuttava: Susi tai sen jäljet havaitaan alle 100 m etäisyydellä asuin- tai tuotantorakennuksesta, kuitenkin piha-alueen ulkopuolella tai tiellä. ​
  3. Mahdollista uhkaa aiheuttava: Suden jäljet havaitaan asutun rakennuksen tai tuotantorakennuksen piha-alueella tai susi havaitaan pihassa poistuen paikalta välittömästi ihmisen havaittuaan. Piha-alueella tarkoitetaan asuin- tai tuotantorakennusten muodostamaa hoidettua aluetta.
  4. Uhkaa tai vaaraa aiheuttava: Suden havaitaan liikkuvan rakennetussa ympäristössä tai asuinalueella satunnaista havaintoa ja välitöntä paikalta poistumista pidempään.
  5. Vakavaa vaaraa aiheuttava: Susi lähestyy ihmistä tai ei kohtaamistilanteessa poistu paikalta (jää kiertelemään tai seuraamaan, tai käyttäytyy uhkaavasti). Samoin tilanteet, joissa susi on jo aiheuttanut / yrittänyt aiheuttaa henkilövahingon tai on käynyt / yrittänyt käydä ihmisen ulkoiluttaman kytketyn koiran tai muun kotieläimen kimppuun.
Kuvakaappaus Tassu-ohjelmasta.
Uhan astetta kuvaileva luokittelu löytyy Tassun havaintolomakkeelta.

 

Oma riista

Oma riistaa voi käyttää myös mobiilisovelluksen kautta. Kuvassa näkymä havainnon kirjaamisesta.

Oma riista on riistahallinnon sähköinen asiointipalvelu, jota voi käyttää sekä verkkoselaimella (oma.riista.fi) että mobiilisovelluksella. Yksityishenkilöt voivat kirjata palveluun myös omia havainto- ja saaliskirjauksiaan. Palvelua ylläpitää Suomen riistakeskus. Siihen rekisteröityminen ja sen käyttö on ilmaista. Käyttöohjeet löytyvät osoitteesta https://www.riistainfo.fi/oma-riista-ohjeet/.

Oma riista –tunnukset voi hankkia kuka tahansa Suomen kansalainen. Sitä varten käyttäjä tarvitsee henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen, henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen sekä matkapuhelinnumeron. Oma riista -tunnuksilla pääsee kyseisen palvelun ohella kirjautumaan myös seuraaviin palveluhin:

  • Tassuun (Luonnonvarakeskus)
  • riistakolmiot.fi (Luonnonvarakeskus)
  • eräluvat.fi (Metsähallitus)
  • riistainfo.fi (Suomen riistakeskus)
  • Riistavahinkorekisteri (MMM; pääsy viranomaisilla sekä rhy:n toiminnanohjaajilla).

 

Petotiedon raportointi – luonnonvaratieto.luke.fi

Järjestelmä luonnonvaratieto.luke.fi toimii suurpetohavainnoinnin sähköisenä raportointikanavana. Se luotiin visuaalisen paikkatiedon ja muun tutkimustiedon välittämiseen kansalaisille. Järjestelmään on tuotu mm. suurpetohavaintotietoa (karkeistettuna 10 × 10 km ruuduille), tietoa pannoitetuista suurpedoista ja niiden GPS-paikannuksista, susien reviiritietoa sekä susien vaellusreittejä, DNA-materiaalin analysointitulokset (karttana), suurpetojen vuotuiset kanta-arvioraportit ja ajankohtaisia tiedotteita (esim. DNA-keräyksen edistymisestä).

Sivustoa ollaan päivittämässä, jolloin sinne tuodaan suurpetojen ohella muidenkin nisäkkäiden tutkimustietoa kansalaisten tarkasteltavaksi.

 


 

Jos haluat ryhtyä petoyhdyshenkilöksi kurssin suoritettuasi, ole yhteydessä oman riistanhoitoyhdistyksesi toiminnanohjaajaan tai Suomen riistakeskuksen aluetoimistoon saadaksesi lisäohjeita. Suoritusmerkintä löytyy Oma riista -järjestelmästä, mutta se ei automaattisesti tuo petoyhdyshenkilön statusta tai käyttöoikeuksia Tassu-järjestelmään.

 

Kurssimateriaalin on tuottanut SusiLIFE-hanke, joka on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta (LIFE BOREALWOLF, LIFE18 NAT/FI/000394). Hanke on täysin vastuussa tälle verkkokurssille tuottamastaan sisällöstä. Euroopan komissio tai CINEA eivät ole vastuussa aineistosta tai aineiston sisältämien tietojen käytöstä.