4. Petoyhdyshenkilönä toimiminen

 

Tehtävän vaatimukset

 

Kouluttautuminen

  • Petoyhdyshenkilö on tehtäväänsä koulutettu vapaaehtoinen asiantuntija ja kokenut luonnossa liikkujia, joka voi käydä tarvittaessa paikalla tarkastamassa ja määrittämässä ilmoitettuja havaintoja.
  • Kouluttautuminen on pakollista: pätevöityminen tapahtuu suorittamalla kaikille yhteisen verkkokoulutuksen tai osallistumalla Suomen riistakeskuksen järjestämään koulutukseen.
  • Riistanhoitoyhdistys voi esittää koulutuksen käyneitä tehtävään, mutta sitä voivat hakea myös muut koulutuksen käyneet. Riistakeskus hyväksyy tai hylkää petoyhdyshenkilöt.
  • Tehtävään voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut koulutuksen ja tunnetaan rehelliseksi sekä luotettavaksi, ja on henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan tehtävään sopiva.
  • Osaksi verkostoa voi hakeutua myös toimimalla petoyhdyshenkilön avustajana havaintojen keruussa. Tätä tapaa Suomen riistakeskus suosittelee aloitteleville yhdyshenkilöille: näin toimintaan pääsee tutustumaan ilman varsinaista vastuuta.

 

Luotettava havainnoitsija

Valokuva, jossa mies mittaa työntömitalla lumesta jälkeä.
Petoyhdyshenkilö mittaamassa suden jälkeä maastossa.
  • Petoyhdyshenkilön tärkein tehtävä on oman alueensa suurpetohavaintojen kerääminen, varmistaminen ja välittäminen tutkimukselle. Havaintoja voi kirjata myös muualta kuin omalta alueeltaan, mutta pääsääntöisesti henkilöt toimivat yhden riistanhoitoyhdistyksen tai sen osan alueella.
  • Hyvä petoyhdyshenkilö
    • ymmärtää oman roolinsa ja toimivan havaintoverkoston merkityksen.
    • hallitsee havaintojen varmistuksessa tarvittavat tiedot ja taidot sekä sähköisen tallennusjärjestelmä Tassun käytön.
    • suhtautuu havaintojen tekijöihin kohteliaasti – myös virheellisen määrityksen tekijään, jotta havainnon tehnyt ei lopeta havaintojen ilmoittamista.
  • Suomen riistakeskus voi evätä henkilön pääsyn tehtävään tai poistaa henkilön tehtävän järjestelmästä, mikäli tämän käyttäytyminen on tehtävään sopimatonta tai suoranaisia väärinkäytöksiä ilmenee.

 

Riippumaton asiantuntija

  • Petoyhdyshenkilö on luotettava ja riippumaton tutkimuksen avustaja ja riistatiedon kerääjä.
  • Riippumattomuuden vaatimus on ehdoton. Henkilö ei voi toimia julkisesti roolissa, joka asettaa hänen kirjaamiensa havaintojen luotettavuuden kyseenalaiseksi. Tästä syystä yhdyshenkilö ei voi toimia:
    • Suurpetopoikkeusluvan hakijana, koska PYH-verkoston kirjaamat havainnot ovat merkittävässä roolissa suurpetojen poikkeuslupien päätöksenteossa.
    • Suomen Metsästäjäliiton (SML) suurpetoasiamiehenä, jonka tehtävä on avustaa poikkeuslupien hakemisessa. Jos henkilö haluaa toimia suurpetopoikkeusluvan hakijana tai SML:n suurpetoasiamiehenä, hänen tulee luopua petoyhdyshenkilön tehtävästä.
    • Julkisesti suurpetojen metsästystä vastustavassa yhteisössä. Esimerkiksi suurpetojen poikkeuslupien valituksissa avustaminen
      on ristiriidassa neutraaliusvaatimuksen kanssa.
  • Petoyhdyshenkilön tulee pysyä julkisuudessa konfliktien ulkopuolella ja pitäytyä faktoissa.

 

Valokuva, jossa moottorikelkka ja ihminen lumisella metsätiellä.

Aktiivinen toimija

  • Petoyhdyshenkilö voi parhaimmillaan toimia oman alueensa suurpetoasiantuntijana, jonka asiantuntemusta voidaan käyttää viestinnässä, konfliktien selvittelyssä, tukena suurriistavirka-avun (SRVA) tapauksissa, erillislaskennoissa ja näytteiden keräämisessä.
  • Petoyhdyshenkilö ei ole pelkkä nimitys, vaan tehtävää pitää hoitaa aktiivisesti. Esimerkiksi, jos havaintoja ei kirjata ilman erityistä syytä yli vuoteen, voidaan henkilön oikeudet toimia petoyhdyshenkilönä poistaa.

 

Viestintä

  • PYH:n tulee suhtautua suurpetoasioihin neutraalisti ja jakaa ainoastaan oikeata tietoa paitsi julkisesti medianPiirroskuva, jossa puhelimeen puhuva mieshahmo välityksellä, myös somessa ja keskustelupalstoilla. Myös siellä hänen pitää muistaa roolinsa ja pitäytyä puolueettomana ja neutraalina. Harkittu, puolueeton ja tosiasioihin pohjaava viestintä on kaiken perusta, kun petoyhdyshenkilö on tekemisissä median kanssa.
  • Oikean tiedon jakaminen alueella liikkuvista suurpedoista on yksi PYH:n tärkeimmistä tehtävistä. Tietoa petojen liikkeistä ja havainnoista voi jakaa, mutta arvioita yksilömääristä ei tule antaa; olettamusten tekeminen ei kuulu PYH:n tehtäviin.
  • Petoyhdyshenkilö ei myöskään saa jakaa suoraa tietoa Tassu-sovelluksesta eikä tarkkaa tietoa yksittäisestä havainnosta. Jos on epävarma siitä, mitä tietoa voi jakaa, kannattaa olla yhteydessä Suomen riistakeskukseen.
  • Kriisitilanteissa on tärkeää muistaa, milloin viestintävastuu siirtyy petoyhdyshenkilöltä toisille toimijoille. Jos tilanteeseen liittyy rikos tai uhka hengelle tai terveydelle, on viestintävastuussa aina poliisi. Pääsääntönä voidaan pitää, että petoyhdyshenkilö on kriisin sattuessa yhteydessä Suomen riistakeskuksen aluetoimistoon.

Oheisella videolla annetaan vinkkejä siitä, miten petoyhdyshenkilö voi tehtävässään jakaa tietoa suurpedoista:

 

Suurpetohavainnot

 

Varmistaminen

  • Havaintoja petoyhdyshenkilöille ilmoittavat paljon luonnossa liikkuvat ihmiset, kuten metsästäjät, marjastajat tai sienestäjät. Petoyhdyshenkilön tehtävä on varmistaa havainnon oikeellisuus ja kerätä siitä kaikki se tieto, mikä kerättävissä on: laji, yksilömäärä, jälkien mitat, jne. Havainnon tiedot kirjataan Tassu-palveluun, jonne pääsee Oma riista -tunnuksilla.
  • Tassuun kirjataan vain varmoja havaintoja, varmistus tehdään aina.
  • Varmistus voidaan tehdä monella tavalla. Paikan päällä voi käydä itse, jos kyse on jälkihavainnosta, tai teettää varmistus luotettavalla avustajalla. Varmistus voi onnistua myös havainnon tekijää haastattelemalla. Tärkeintä on, että petoyhdyshenkilölle itselleen syntyy varmuus siitä, että havainto on oikea. Vastuu havaintokirjauksen oikeellisuudesta on petoyhdyshenkilöllä.
  • Epävarmaksi jäävää havaintoa ei pidä kirjata Tassuun.
  • Petoyhdyshenkilöllä itsellään on oikeus kahden viikon aikana korjata itse oma havainto, jos se osoittautuu virheelliseksi. Myöhemminkin havaintoa voidaan korjata petoyhdyshenkilön pyynnöstä. Tassuun kirjattuja havaintoja ei kukaan muu ilman petoyhdyshenkilön erillistä pyyntöä korjaa tai poista.

 

Perusta kannanarvioinnilleKuva, jossa ilves istuu hangella ja katsoo kohti kameraa.

  • Tärkeää on, että havaintoja saadaan riittävästi kaikilta niiltä alueilta, missä suurpetoja liikkuu ja, että havainnot ovat mahdollisimman tarkkoja. Tutkimukselle välitetään kaikki se tieto, mitä havainnosta on saatavissa.
  • Havaintoja tulee kirjata säännöllisesti koko kaudelta, silloin kun havaintoja tulee tietoon.
  • Tarkat havainnot mahdollistavat tarkat kanta-arviot.
  • Kirjattujen havaintojen perusteella voidaan alueelle kohdentaa myös muita selvityksiä, kuten suden DNA-näytekeräys.
  • Jos tarkkoja havaintoja esim. alueella liikkuvista karhupentueista ei saada tutkimukselle, voi se johtaa aliarvioon kannan koosta, koska kanta-arvio perustuu pitkälti pentueiden määrään.

 

Verkostoituminen kannattaa

  • Luotetuista henkilöistä koostuva avustaja-verkosto eri puolilla omaa aluetta tehostaa havaintojen keräämistä, vähentää ajokilometrejä ja helpottaa havaintojen varmistamista.
  • Kokeneista avustajista voi myös nousta uusia petoyhdyshenkilöitä, jotka ovat kasvaneet tehtävään avustajana toimiessaan. Tämä luonteva ja ehdottomasti suositeltava tapa ryhtyä petoyhdyshenkilöksi.
  • Hyvät yhteydet naapurialueiden petoyhdyshenkilöihin ja tiivis yhteys Suomen riistakeskuksen aluetoimistoon vahvistavat verkostoa.

 

Haastavat tilanteet

Kuva, jossa keltainen omakotitalo talvimaisemassa. Etualalla lumessa suden jäljet.
Suden jäljet tiellä, asutuksen tuntumassa.
  • Vaativassa tehtävässä onnistuu parhaiten pysyttelemällä konfliktien ulkopuolella ja suhtautumalla asiallisesti kaikkiin havaintoja ilmoittaviin. Petoyhdyshenkilöt kohtaavat monenlaisia havaintojen tekijöitä. Kohtaamisissa on hyvä pitää mielessä oma asema puolueettomana tutkimuksen avustajana, joka ei osallistu ristiriitoihin aktiivisena osapuolena.
  • Aina ilmoitetut havainnot eivät tarkastettaessa osoittaudu suurpetohavainnoksi. Asiallinen ohjaava asenne näissäkin tapauksissa kannattaa. Asiallisen kohtelun saanut kansalainen ilmoittaa seuraavankin havainnon. Näin voi ajan kanssa onnistua luomaan alueelleen kattavan avustajaverkoston.

Seuraavalle videolle on koottu ohjeita ihmisten kohtaamiseen petoyhdyshenkilön tehtävässä:

 

Yhteenveto: hyvä petoyhdyshenkilö…

  • On kiinnostunut suurpedoista ja haluaa oppia lisää niiden elintavoista, jäljistä ja jätöksistä.
  • Haluaa toimia vapaaehtoisena tutkimuksen avustajana osana petoyhdyshenkilöverkostoa.
  • Ymmärtää PYH:n roolin ja vastuun oikean tiedon välittäjänä suurpetokantojen hoidon kokonaisuudessa.
  • Tunnetaan rehelliseksi ja luotettavaksi.
  • Kirjaa Tassuun vain varmoja havaintoja.
  • Tuntee hyvin alueensa.
  • Pyrkii verkostoitumaan muiden aktiivisesti luonnossa liikkuvien ja suurpedoista kiinnostuneiden ihmisten kanssa.
  • Pysyy julkisissa esiintymisissä vain faktoissa.
  • Pystyy säilyttämään puolueettomuuden myös suurpetoihin liittyvissä konfliktitilanteissa.

 

 


 

Kurssimateriaalin on tuottanut SusiLIFE-hanke, joka on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta (LIFE BOREALWOLF, LIFE18 NAT/FI/000394). Hanke on täysin vastuussa tälle verkkokurssille tuottamastaan sisällöstä. Euroopan komissio tai CINEA eivät ole vastuussa aineistosta tai aineiston sisältämien tietojen käytöstä.