3. Kannanhoito ja verotussuunnittelu

 

Suurpetojen kannanhoito Suomessa

 

Kuva karhun tassusta ja työntömitasta
Kannanhoidollisessa metsästyksessä saaliiksi saadun karhun etutassu.

Suurpetojen suojelusta poikkeaminen

  • Suomessa on poronhoitoalueen ulkopuolella luontodirektiivin IV liitteen suurpetoja koskeva tiukka suojelujärjestelmä. Näin myös karhun, ilveksen, suden ja ahman tahallinen pyydystäminen tai tappaminen luonnossa on tarkoin säädelty.
  • Tietyissä erityistilanteissa Suomen riistakeskus voi myöntää poikkeusluvan suurpedon pyydystämiseen tai tappamiseen.
    • Poikkeus voidaan myöntää vain, jos luontodirektiivissä ja metsästyslaissa määritellyt erityiset perusteet täyttyvät, muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole, eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä lajin luontaisella levinneisyysalueella.
  • Vahinko- ja turvallisuusperusteiden lisäksi poikkeuslupa voidaan myöntää ns. kannanhoidollisin perustein.

 

Suurpetotiedon ketjutus havainnoista verotussuunnitelmaan

  1. Havaintojen tuotanto: Maastohavaintojen tekeminen, tarkastaminen ja kirjaaminen. Tehtävää toteuttavat ja tukevat petoyhdyshenkilöt, metsästäjät, Metsähallitus, paliskunnat sekä yleisesti kansalaiset.
  2. Tiedon koonti ja alanysointi: havainnoista ja muista tietolähteistä (mm. DNA) saatavien tietojen perusteella tehdään kanta-arvio, joka on vertailukelpoinen vuosien välillä. Laadukas ja kattava havaintoaineisto mahdollistaa tarkat kanta-arviot; pentuehavainnot ovat tärkeimpiä. Tehtävää toteuttaa Luonnonvarakeskus.
  3. Verotussuunnitelma: Luken tuottaman kanta-arvion ja verotusskenaarioiden perusteella arvioidaan vuosittain sopiva kannanhoidollisen metsästyksen mitoitus. Tehtävää toteuttavat MMM sekä Suomen riistakeskus.
  4. Verotussuunnitelman toteutus: Kannanhoidollinen metsästys mitoitetaan riistakeskuksen alueille etenkin pentuemääräarvion ja -havaintojen perusteella. Samoin verotuksen kohdentamisessa hyödynnetään näitä Luken tuottamia arvioita. Tehtävää toteuttaa Suomen riistakeskus.
  • Koko ketju perustuu petoyhdyshenkilöiden kirjaamiin havaintoihin!

 

Piirroskuva, jossa miehen ja koiran hahmot

Ilveksen ja karhun verotussuunnittelu

  • Suunnittelun pohjatietoina ovat mm. Luken kanta-arvio ja verotusskenaariot, vahingot, havaintotiedot, riistataloudelliset haasteet, sosiaalinen kestävyys, alueelliset tilannekatsaukset.
  • Verotussuunnittelusta vastaavat Suomen riistakeskus ja MMM. Luke antaa asiantuntijanäkemyksiä kanta-arvion ja verotusskenaarioiden sisällöstä.
  • MMM antaa asetuksen enimmäismääristä.
  • Poikkeusluvat kohdennetaan riistakeskuksen alueille kanta-arviossa erillisiksi tulkittujen pentueiden määrän, kannan kehityksen ja tavoitteiden perusteella
  • Riistakeskuksen alueiden sisällä poikkeuslupien kohdentamisessa pääkriteerinä erillisiksi tulkittujen pentueiden määrä hakemusalueella
  • Laadukas ja kattava havainnointi on ensiarvoisen tärkeää!

 

 

 


 

Kurssimateriaalin on tuottanut SusiLIFE-hanke, joka on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta (LIFE BOREALWOLF, LIFE18 NAT/FI/000394). Hanke on täysin vastuussa tälle verkkokurssille tuottamastaan sisällöstä. Euroopan komissio tai CINEA eivät ole vastuussa aineistosta tai aineiston sisältämien tietojen käytöstä.