Pyyn (Bonasa bonasia) jälkiä tapaa tiheästä metsästä. Pyy uskaltautuu vain harvoin avomaalle. Se elää koko elämänsä pienellä elinpiirillään, johon poikkeuksetta kuuluu tiheä kuusikko, jonne pyy vaaran uhatessa äkkiä pakenee. Pyy elää yksin tai pareittain läpi vuoden, ja siten jäljetkin ovat yksittäin.

Jäljet

Jälkipainallus on noin viiden senttimetrin mittainen. Pyyn askel on keskimäärin hieman pitempi kuin teeren, mikä johtuu siitä, että pyy säännöllisesti liikkuu lyhyin juoksupyrähdyksin. Askeleen pituus on keskimäärin noin 25 cm. Muiden kanalintujen tapaan pyykin voi tehdä kiepin, jossa se on pakkaselta suojassa.

Kanalintujen jälkipainallukset ovat muodoltaan hyvin samankaltaisia. Lajit eroavat koon suhteen, tunnistamisessa on otettava huomioon elinympäristö ja lintujen ruokailutähteet.
Kuva: Dick Forsman. Wikman, M. 2005: Lumijälkiopas. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Pyyn jälkijono lumella.
Pyyn kävelyjälkeä. Kuva: Tuomo Turunen
Pyyn ja oravan jäljet risteävät lumessa.
Pyyn ja oravan jälkiä. Kuva: Tuomo Turunen
Pyyn rauhallisia käyntijälkiä nuoskalumessa. Pyyn kulku on ollut hidasta, sillä askeleet ovat lyhyitä. Pyy liikkuu usein maassa rauhattomasti, jolloin askel on huomattavasti pidempi.
Kuva: Wikman, M. 2005: Lumijälkiopas. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.

Jätökset

Talviaikaan pyyn ravinto koostuu lähes yksinomaan lepän urvuista, jotka ovat selvästi nähtävissä myös ulosteissa. Uloste on runsaan puolentoista senttimetrin mittainen ja noin seitsemän millimetriä paksu. Ulosteen toisessa päässä on useimmiten valkea kalkki-läiskä.

 

Toteutettu yhteistyössä:

Logo Suomen Metsästäjäliitto ry.  Logo Luonnonvarakeskus  Logo Suomen riistakeskus.