Kriisin kohdatessa

Esikatselu

Piirroskuva, jossa nainen esittelee seinällä olevia julisteita

Viestinnällä on erittäin tärkeä rooli erilaisissa kriisi- ja ongelmatilanteissa. Kriisiviestintään kuuluu kriisitilanteiden ennakointi, varautuminen niihin ja viestinnän toteutus kyseisissä tilanteissa. Mitä kriiseillä sitten tarkoitetaan? Kriisit voivat olla niin onnettomuuksia, mainekriisejä kuin tietoturvaa koskevia ongelmatilanteita.

Useissa metsästykseen ja riistaan liittyvissä kriisiviestintätapauksissa viestintävastuu on viranomaisilla kuten esimerkiksi poliisilla. Riistanhoitoyhdistyksissä on hyvä käydä läpi, kuinka viestintäketju toimii eri tilanteissa. Kriisiviestintäsuunnitelma on rautalankamalli, jolla varaudutaan kriiseistä viestimiseen. Kriisiviestintätilanteissa on tärkeää pysyä rauhallisena, eikä tehdä hätiköityjä viestinnällisiä ratkaisuja.

Kriisien viestintävastuu:

  • eläintaudit: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira vastaa eläintauteihin liittyvästä valtakunnallisesta tiedotuksesta ja aluehallintovirastot vastaavat alueellisesta. Mikäli tautitapaus koskettaa riistanhoitoyhdistyksen aluetta, kannattaa yhdistyksen jakaa Eviran ja AVI:en tiedotteita omalla alueellaan. (Huom. Evira, Maaseutuvirasto ja Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskus yhdistyvät Ruokavirastoksi 1.1.2019.)
  • SRVA-tilanteet, metsästysonnettomuus ja -rikos: Poliisi on aina tiedotusvastuussa ja johdossa edellä mainituissa tilanteissa. Riistanhoitoyhdistys ei saa tiedottaa asiasta mitään ilman poliisin suostumusta. On myös hyvä muistaa, että esimerkiksi SRVA-tilanteista ei saa laittaa päivityksiä tai kuvia sosiaaliseen mediaan. Ohjeet mahdolliseen lisätiedottamiseen Suomen riistakeskuksen aluetoimistolta.

 

Riistanhoitoyhdistysten kriisiviestintä:

Pääsääntönä voidaan pitää, että riistanhoitoyhdistys on kriisin sattuessa yhteydessä Suomen riistakeskuksen aluetoimistoon. Kyseessä voi olla esimerkiksi luottamustoimiin liittyvästä tai muusta nopeaa reagointia vaativasta kriisitilanteesta. Viime kädessä Suomen riistakeskuksesta kriisiviestinnästä vastaa viestintäpäällikkö.

Kriisiviestintään kuuluu varautuminen ja ennakoiminen, jota varten onkin hyvä tehdä kriisiviestintäsuunnitelma. Riistanhoitoyhdistyksestä on hyvä valita henkilö ja varahenkilö, jotka ovat yhteyksissä riistakeskuksen aluetoimistoon ja jotka tarvittaessa antavat lausunnon riistanhoitoyhdistyksen puolesta. Esimerkiksi mainekriisin yhteydessä tärkeintä on reagoida mahdollisimman nopeasti. Siksi riistanhoitoyhdistyksellä on hyvä olla tiedossa toimintatavat kriisin tai reagoimista vaativan yllättävän tilanteen varalle.

Kriisiviestinnän tavoitteena on tiedottaa asiasta mahdollisimman nopeasti ja pyrkiä siten rauhoittamaan tilanne ja ehkäisemään spekulointi sekä väärien tietojen leviäminen aiheesta. Kriisiviestintään kuuluu avoimuus, nopeus ja rehellisyys.

Kriisiviestintäsuunnitelmassa voidaan käydä läpi esimerkiksi seuraavia kohtia:

  • kriisien viestintävastuut eri viranomaisten näkökulmasta
  • riistanhoitoyhdistyksen vastuuhenkilöt, jotka ovat yhteydessä Suomen riistakeskuksen aluetoimistoon ja hoitavat tarvittaessa tiedottamisen
  • tapausennakointi eri kriisien suhteen

Esimerkkejä kriiseistä:

  • pedon aiheuttama
  • salametsästys
  • tapaturma, vahinko
  • tahallinen tuottamus
  • eläintauti
  • tietoturvakriisi
  • sisäinen kriisi
  • riistahallinnon toimijan aiheuttama kriisi kuten mainekriisi